KITA 6/2017 - Page 40

KOLUMNI Lars Lundström puheenjohtaja Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO) ISÄNNÖINTITOIMINNAN KEHITYKSEN EPÄTERVE TRENDI SEKÄ ISÄNNÖINTITOIMI että isännöintisopimukset ovat mit yhteiskunnan toimesta, lainsäädännön kautta. Niinkin epä- viimeisten vuosikymmenien ajan kehittyneet suuntaan, joka määräinen termi kuin ”kohtuullinen” hinta tai kate auttaa. Siis ei kaikilta osin ole osakkeenomistajien edun mukaista. Pie- kohtuullinen suhde työmäärään. Lähtökohtana voidaan pitää, net, asiakkaansa hyvin tuntevat lähipalvelua tarjoavat isän- että koko taloa koskevat tiedot, lm. korjaussuunnitelma, ovat nöintitoimistot on fuusioitu alan suuriin toimijoihin. Kehitystä osa isännöitsijän perustyötä – sisältyvät kiinteään korvauk- perustellaan suuruuden ekonomialla, yhteisillä tietojärjestel- seen, jonka taloyhtiö maksaa isännöinnistä. Erikseen veloitet- millä, mahdollisuudella tehostaa yksittäisen isännöitsijän toi- tavaa on silloin vain yksittäisen asunnon isännöitsijän todistus. mintaa siirtämällä rutiinityöt matalapalkkaisemmalle avusta- Siis paina nappia ja tulosta, tarkista ja allekirjoita. valle henkilökunnalle, kiinteistösihteereille, vastikevalvojalle No mitä taloyhtiö voi tehdä? Taloyhtiö ja isännöintitoimisto jne. ja myös mahdollisuudella hankkia korkeamman ammatti- ovat itsenäisiä toimijoita, joilla on varsin laaja sopimusva- taidon omaavia henkilöitä, teknisiä isännöitsijöitä ja jopa laki- paus, riippumatta siitä miten hienon sopimuspohjan isännöin- miehiä. Perustelut ovat kustannustehokkuuden näkökulmin vali- titoimisto on laatinut. Taloyhtiön intressi on saada sopimus sel- deja. Kehityksen tulisi myös näkyä isännöintipalkkioiden las- keämmäksi, helpommin vertailtavaksi ja budjetoitavaksi. Siis kuna – siis tehokkuuden tuoman hyödyn jakamisena palvelu valtaosa normaalista isännöinnistä kiinteän veloituksen pii- myyjän ja ostajan kesken. Näin ei läheskään aina tapahdu. riin ja lisäveloitettavat palvelu koskemaan vain aidosti poik- Taloyhtiön ei kuitenkaan tulisi ensisijaisesti tavoitella kustan- keuksellisia asioita. Lisäveloituksiin ei myöskään tule sisältyä nussäästöä, vaan hyvää palvelua ja olla valmis myös maksa- ainoatakaan kohtuuttoman katteen palvelua, joka houkuttelee maan siitä vähän enemmän. tarpeettoman palvelun antamiseen. Ongelmallinen on myös Helppo sanoa. Tässä törmätään toiseen epäterveeseen viime vuosina yleistynyt käytäntö, jossa isännöitsijän saama trendiin. Hinnalla kilpailuttamisen vaikutukseen sopimusten palkkio sidotaan suoraan remontin budjettiin. Kun sama kos- rakenteeseen. Kilpailutus laskee kiinteitä hintoja. Yhä suu- kee myös suunnittelijan palkkiota, ollaan tilanteessa, jossa rempi osa liikevaihdosta ja varsinkin katteesta tulee lisäpal- talon putkiremontista tulee peruskorjaus. Se on sekä suunnitte- veluista. Samalla sopimusten hintavertailu vaikeutuu tai käy lijan, että isännöitsijän intressissä, jos asiaa tarkastelee puh- mahdottomaksi. Isännöintisopimuksen kylkijäisenä tulee talo- taasti palkkion kannalta. Se on myös reaalimaailmassa vallit- yhtiö myös sopineeksi palkkiosta, jonka talon osakas joutuu sevan vahva trendi. Yhä useampi linjasaneeraus paisuus suun- maksamaan isännöitsijäntodistuksesta. Siinä mopo on karan- nitteluvaiheessa koko talon peruskorjaukseksi – silloinkin kun nut käsistä. Ellei alan itsesäätely toimi, on syytä asettaa nor- aitoa tarvetta ei ole. n 40 kita   6 /  2017