”Kun hankesuunnittelu tehdään huolellisesti, voidaan talo-
Pykönen pitää ongelmallisena, että kotitalousvähennys myön-
yhtiössä tehdä hyvin perusteltu saneerauspäätös, johon kaik-
nettäisiin taloyhtiön osakkaalle taloyhtiön teettämistä ja mak-
ki osakkeenomistajat voivat sitoutua. Asiantuntevasti tehdyn
samista remonteista. Hän muistuttaa, että osakas saa kotita-
suunnitelman pohjalta myös urakkasopimuksen sisältö raken-
lousvähennyksen remonteista, jotka kuuluvat hänen vastuul-
tuu selkeäksi ja kattavaksi, jolloin kaikki osapuolet ymmärtävät
leen.
sen oikein”, Janne Korja sanoo.
Korjan mukaan linjasaneerauksien ongelmat liittyvät usein
”Vaikka osakas lähes aina rahoittaa yhtiönkin vastuulle
kuuluvat remontit, taloyhtiö ja sen osakas ovat juridisesti eri
juuri puutteelliseen valmistelutyöhön ja suunnitteluun. Kunto-,
henkilöitä. Osakkaalle ei voida myöntää vähennystä taloyh-
asbesti- ja haitta-ainekartoitukset, rakenneselvitykset tai muu-
tiön maksamien kustannusten perusteella”, Pykönen selventää.
toskartoitukset on saatettu tehdä huonosti tai LVIS-reititykset ja
Pykösen mielestä osakkaiden maksamien kotitalousvähen-
pysty- ja vaakalinjojen tilavaraukset on suunniteltu epätarkasti.
nyskelpoisten remonttikustannusten hahmottaminen olisi taloyh-
Suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa tehdyt virheet ja puutteet ai-
tiöremonteissa myös hankalaa. Taloyhtiöt saattavat kerätä tu-
heuttavat työn aikaisia muutostarpeita, jotka johtavat lisäselvi-
levia remontteja varten varoja esimerkiksi korjausrahastoon il-
tystarpeisiin, aikatauluviiveisiin ja lisäkustannuksiin.
man, että käyttökohdetta on vielä päätetty. Suuremmat remon-
”Taloyhtiön asukkaiden kannalta on tärkeää, että sanee-
tit usein rahoitetaan yhtiölainalla, eikä osakas välttämättä re-
rauksen toteutusaikataulu on realistinen ja hankkeen etenemi-
montin maksamisvuonna osallistu lainkaan kustannuksiin vaan
sestä tiedotetaan aktiivisesti ja reaaliaikaisesti.”
maksaa lainaa tulevina vuosina rahoitusvastikkeen muodossa.
Mahdollisiin saneerauksen aikana havaittuihin muutostar-
”Nykyisin taloyhtiöremontteihin annettavat tuet myönne-
peisiin tulee Korjan mielestä reagoida nopeasti. Näin ne eivät
tään suorien tukijärjestelmien kautta. Tällöin tukien myöntämi-
sotke hankkeen aikataulua ja budjettia.
seen ei liity vastaavia ongelmia kuin verotuksen kautta myön-
Janne Korjan mielestä taloyhtiöiden tulisi hyödyntää am-
nettäviin tukiin. Suora tuki ulottuu myös niitä eniten tarvitseville
mattilaisten apua rakennuksen kunnon arvioimisessa, jotta kor-
pienituloisille. Esimerkiksi pelkkää kansaneläkettä saava pieni-
jaustoimenpiteisiin osataan ryhtyä riittävän aikaisessa vaihees-
tuloinen eläkeläinen ei maksa tuloveroa, josta kotitalousvähen-
sa. Osaava tekninen isännöinti ja kiinteistönhuolto sekä kun-
nys voitaisiin myöntää. Tällöin hän jäisi tuen ulkopuolelle”, Py-
totarkastusten ja kuntoarvioiden teettäminen säännöllisesti tuo-
könen muistuttaa.
vat varmuutta kiinteistön ylläpitoon ja korjaamiseen. Säännöllisillä investoinneilla kiinteistön arvo voidaan säilyttää.
”Remonttien siirtämisestä aiheutuvia vaurioita on etukäteen vaikeaa ennustaa. Taloteknisten järjestelmien huono kunto ja vedeneristyksen riittämättömyys aiheuttavat kosteusvaurioriskin, jonka ilmeneminen voi viedä aikaa. Kosteus saattaa
edetä rakenteissa arvaamattomasti ja kosteusvauriosta voi tul-
AVAIMET ONNISTUNEESEEN
LINJASANEERAUKSEEN
la kallis korjata. Miltei jokaisen putkiremontin yhteydessä korjataan kosteusvaurioita”, Janne Korja sanoo
– Aloita korjaustoimet ajoissa, ennen suurten
ongelmien ilmaantumista.
Kotitalousvähennys taloyhtiöremontteihin
– Panosta suunnitteluun ja ennakkovalmistautumiseen
Asuntoministeri Piia Viitanen on heittänyt ilmoille ajatuksen ko-
– Käytä valvojina, suunnittelijoina ja urakoitsijoina
titalousvähennyksen laajentamisesta taloyhtiöiden suuriin remontteihin. Kiinteistöliitto Pirkanmaan Jussi Korja on samalla kannalla. Hänen mielestään kotitalousvähennystä voitaisiin
hyödyntää myös taloyhtiöremonteissa, koska osakkeiden omistaja sijoittaa pääomaa kiinteistöön.
”Saahan omakotiasujakin kotitalousvähennystä vastaavista remonteista. Kotitalousvähennyskelpoisuus auttaisi varmasti
hankkeiden käynnistämisessä merkittävästi”, Jussi Korja pohtii.
OVL Tekniikan Janne Korja on samoilla linjoilla. Hän muistuttaa myös, että rakennushankkeilla on merkittävä työllistävä
vaikutus.
”Taloyhtiöremonttien kotitalousvähennyskelpoisuus tasapuolistaisi veronmaksajien kohtelua. Toki valtio pystyisi tu-
asiantuntijoita.
– Ota valvoja ja urakoitsija mukaan
hankesuunnitteluvaiheeseen.
– Reagoi nopeasti saneerauksen aikaisiin
muutostarpeisiin.
– Tiedota asukkaita saneerauksesta ennakkoon ja
remontin aikana.
– Huolehdi urakka-alueen rajaamisesta ja tilojen
suojaamisesta.
– Luo selkeä, kattava ja helppotajuinen
urakkasopimuskokonaisuus.
– Järjestä tarvittavat väliaikaistilat asukkaille
(esim. saniteettitilat)
kemaan taloyhtiöiden remontti-investointeja myös muilla keinoin.”
Valtiovarainministeriön vero-osaston hallitusneuvos Panu
12 kita 6/ 2013
Lähde: OVL Tekniikka Oy