KITA 6/2012 - Page 45

”Hyvällä tiellä ollaan ainakin tiedonkulun parantamisessa, kun kaikki hankkeiden kanssa työtä tekevät hallintokunnat toimivat yhteistyössä. Ei ehkä ole kyse byrokratian vähenemisestä, mutta ainakin asiakkailta säästyy ylimääräisiä mutkia matkasta, kun ohjaamme hankkeita yhdessä”, hän arvioi. Palvelua ilman pykäläryteikköä Kaupunki puhuukin nyt ”palvelupoluista” ja toimintatapojen päivittämisestä fiksumpaan suuntaan. Siivolan mukaan taloyhtiöitä ei saa houkutella lisärakentamiseen, jos vastassa on lähes läpikäymätön sääntöviidakko. Taloyhtiöt haluavat selkokielistä tietoa siitä, kuinka kauan projekti kestää, mitä maksaa ja miten koko prosessi rakentuu ja rullaa. Taloyhtiöitä kiinnostavat lisätienestit ja oman kiinteistön arvon kehittäminen – ja myös laajemmassa viitekehyksessä oman asuinalueen kehittäminen. Muitakin motiiveja lisärakentamiselle löytyy: ”Asukkaiden näkökulmasta alueen elävyys, asuntokannan monipuolisuus alueella ja eri-ikäiset asukMutta minne autot? Juuri pysäköintiongelmat ovatkin lisärakentamisprojektien ikiharmina – pysäköinnin rakentamiskustannukset ovat mer- kaat ovat kaikki tärkeitä teemoja.” kittäviä varsinkin jos päädytään maanalaisiin ratkaisuihin. ”Parhaillaan on kuitenkin käynnissä kaupungin pysäköintipoliittisen ohjelman laadinta”, Siivola paljastaa. ”Siihen keskusteluun olemme nostaneet mukaan olemassa olevien alueiden kysymyksiä uusien alueellisten pysäköintiratkaisujen mahdollisuuksista, esimerkiksi kadunvarsipysäköinnin hyödyntämisestä. Ohjelman valmistuttua käynnistämme ehkä erillisen selvityksen täydennysrakentamisen pysäköintiratkaisuista ja niiden kustannuksista, mutta tästä ei ole vielä päätöksiä.” Talous- ja suunnittelukeskus on ottanut johtotähdekseen byrokratian karsimisen lisärakennusprojekteissa. Siivola myöntää, että savotta edistyy hitaanpuoleisesti, mutta edistystäkin tapahtuu koko ajan: 6 / 2012 kita 43