KUNTOTARKASTUKSIA VOI SUOMESSA EDELLEEN
TEHDÄ KUKA TAHANSA – VAIKKA ALALLA ON
KÄYTÖSSÄ MYÖS VAKIINTUNUT TUTKINTO
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN
KUVA: RODEO.FI
Suomalainen rakennusala tapaa olla ylpeä
pätevyyden osoittavista sertifikaateistaan esimerkiksi
sähkötöissä, öljylämmityslaitteistojen ja märkätilojen
asennuksessa tai asuntojen terveyshaittojen
tutkimuksissa. Yksi merkittävä puute systeemiin on
kuitenkin jäänyt: kuntotarkastuksia voi tehdä kuka
tahansa, jolla sydän lyö ja kosteusmittari pysyy
kädessä.
KUNTOTARKASTAJIEN PÄTEVYYSVAJE liittyy saumat-
ta kansalliseen myyttiin, jonka mukaan suomalainen rakentaminen on maailman parasta: kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa
ja niissä on vähän rakenteellisia ongelmia. Valitettavasti tämä
ei pidä alkuunkaan paikkansa: eri ikäluokan taloissa on usein
rakennusajankohdalle tyypillisiä riskirakenteita.
Kullakin vuosikymmenellä on omat helmasyntinsä – pahimmasta päästä 1970-luvun tasakatot ja valesokkelit – eikä
2010-luvun rakentaminenkaan puhtaita papereita saa. Työmailla on kiire ja työvoima kirjavaa, jolloin ongelmien todennäköisyys kasvaa kasvamistaan.
Silloinkin kun vanha kiinteistö on rakennettu ja huollettu hyvin, järjestelmien tekninen käyttöikä tulee ennemmin tai
myöhemmin vastaan. Esimerkiksi vanhat lämpöjohdot, vesiputket ja viemärit, joiden käyttöikä on päättynyt tai päättymässä
muodostavat huomattavan vuotovahinko- ja tulipaloriskin.
6 / 2012
kita 31