KITA 6/2012 - Page 33

KUNTOTARKASTUKSIA VOI SUOMESSA EDELLEEN TEHDÄ KUKA TAHANSA – VAIKKA ALALLA ON KÄYTÖSSÄ MYÖS VAKIINTUNUT TUTKINTO TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: RODEO.FI Suomalainen rakennusala tapaa olla ylpeä pätevyyden osoittavista sertifikaateistaan esimerkiksi sähkötöissä, öljylämmityslaitteistojen ja märkätilojen asennuksessa tai asuntojen terveyshaittojen tutkimuksissa. Yksi merkittävä puute systeemiin on kuitenkin jäänyt: kuntotarkastuksia voi tehdä kuka tahansa, jolla sydän lyö ja kosteusmittari pysyy kädessä. KUNTOTARKASTAJIEN PÄTEVYYSVAJE liittyy saumat- ta kansalliseen myyttiin, jonka mukaan suomalainen rakentaminen on maailman parasta: kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa ja niissä on vähän rakenteellisia ongelmia. Valitettavasti tämä ei pidä alkuunkaan paikkansa: eri ikäluokan taloissa on usein rakennusajankohdalle tyypillisiä riskirakenteita. Kullakin vuosikymmenellä on omat helmasyntinsä – pahimmasta päästä 1970-luvun tasakatot ja valesokkelit – eikä 2010-luvun rakentaminenkaan puhtaita papereita saa. Työmailla on kiire ja työvoima kirjavaa, jolloin ongelmien todennäköisyys kasvaa kasvamistaan. Silloinkin kun vanha kiinteistö on rakennettu ja huollettu hyvin, järjestelmien tekninen käyttöikä tulee ennemmin tai myöhemmin vastaan. Esimerkiksi vanhat lämpöjohdot, vesiputket ja viemärit, joiden käyttöikä on päättynyt tai päättymässä muodostavat huomattavan vuotovahinko- ja tulipaloriskin. 6 / 2012 kita 31