ENERGIATEHOKKUUTTA KOSKEVIA määräyksiä kiristet-
tiin Suomen uudisrakentamisessa viimeksi heinäkuun 2012
alussa. Silloin tulivat voimaan kokonaisenergiatehokkuuteen
perustuvat rakentamismääräykset, jotka hyväksyttiin vuonna
2011.
Parhaillaan ympäristöministeriössä viimeistellään uusia energiatehokkuusvaatimuksia, jotka koskevat rakennusten korjaustöitä. Määräysten valmistelu on myöhässä aikataulusta, mutta tiettävästi korjausrakentamisen energiamääräyksiä on tulossa lainsäädäntöön vuoden 2013 aikana: alkuvuodesta julkisille rakennuksille ja heinäkuussa asuinrakennuksille.
Alustavan määräystekstin mukaan rakennusten joidenkin
laajojen korjausten yhteydessä joudutaan tulevaisuudessa
tekemään myös energiatehokkuutta parantavia korjauksia.
Ajatuksena kuitenkin on, että tällaisten energiakorjausten on
oltava teknisesti ja taloudellisesti mahdollisia.
Kosteusriskit pois lämmöneristämisestä
Tulevissa energiamääräyksissä pyritään muun muassa siihen,
että energiakorjauksissa rakenteiden muutokset on suunniteltava kosteusteknisesti toimiviksi.
Väärin toteutettuina rakenteiden kosteusriskit kasvavat.
"Vaikka uudistalojen energiatehokkuusmääräykset edellyttävät seiniltä 0,17:n U-arvoja, siinä ei itse asiassa ole erityistä kosteusriskiä, jos rakenteet toteutetaan kunnolla. Varsinkin julkisivun detaljit on suunniteltava huolellisesti", korostaa
VTT:n asiakaspäällikkö Jyri Nieminen.
VTT oli mukana vuoden lopussa päättyvässä KORMAhankkeessa. Ympäristöministeriön rahoittaman tutkimushankkeen tavoitteena oli saada aikaan kosteusteknisesti toimivat
Muutokset osaksi peruskorjauksia
suunnittelu- ja toteutusohjeet yleisimmille rakennuksen vaipan
Vanhoissa kerros- ja rivitaloissa olisi Niemisen arvion mukaan
korjauskohteille. Erityistä huomiota kiinnitettiin julkisivuihin
paljonkin mahdollisuuksia talojen energiatehokkuuden lisää-
sekä ylä- ja alapohjiin.
miseen. Monet taloista ovat kuitenkin rakenteellisesti vaikeas-
Samalla pyrittiin merkittävästi pienentämään rakenteista
aiheutuvia lämpöhäviöitä.
"KORMA-hankkeessa tarkasteltiin 1950-, 1960- ja
ti korjattavia – tai ne ovat ehkä jo päässeet niin huonoon kuntoon, että korjaaminen ei ylipäätään ole enää kannattavaa.
"Pitäisi aina katsoa kokonaisuutta. Elinkaarikustannuksia
1970-lukujen rakennuksia ja erityisesti niiden lisälämmön-
laskettaessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten ener-
eristämistä. Yhtenä tavoitteena on julkaista ohjeistusta siitä,
giatehokkuuden parantaminen vaikuttaa kokonaiskustannuk-
miten tällaiset rakenteet pitää tehdä – ja miten ne pitää to-
siin", Nieminen mainitsee.
teuttaa työmaaoloissa", kertoo Nieminen.
"Ulkoseinärakenteiden kosteusvauriot johtuvat usein sadeveden pääsystä rakenteisiin, joko työmaan olojen tai puut-
Suomessakin on harkittu kokonaisten betonilähiöiden purkamista, ja osittain sellaista on tehtykin esimerkiksi Raahessa.
Toisaalta, nykyajan tekniikan avulla vaikkapa vanhoja ker-
teellisen suunnittelun takia. Muun muassa Oulun kaupun-
rostaloja on mahdollista korjata hyvinkin energiateho