ta on selvä: ylöspäin. Ullakkohuoneistot ovat himoittuja kiin-
”Tuosta huonekorkeudesta harvoin poiketaan”, Jääskeläinen tietää.
teistöjä ja moni taloyhtiö miettii, olisiko yhtiöllä rahkeita toteuttaa ullakkoprojekti. Helsingin kaupunki suhtautuu myötä-
Pelko puserossa?
mielisesti ullakkorakentamiseen, mutta byrokratiaa hankkeis-
Jääskeläinen kertoo, että ullakkoprojekteissa byrokratia liit-
ta ei puutu: vähimmäisaika aloituspäätöksestä valmiin tilan
tyy lupavaiheeseen: kun itse rakentaminen käynnistyy, valmis-
vastaanottoon on nelisen vuotta.
ta voi tulla nopeassakin aikataulussa. Arkkitehdin mukaan by-
Hankesuunnitelman ja luonnossuunnitelman osuus – aina
yhtiökokoukseen asti – vie pari vuotta, jonka jälkeen toteutussuunnittelu ja rakentaminen vievät toiset kaksi vuotta.
Aikaa kuluu, koska ullakkorakentaminen on vaativaa eri-
rokratian pelko ei kuitenkaan ole se ykkössyy, miksi ullakkorakentamista joissakin taloyhtiöissä vastustetaan:
”Monessa taloyhtiössä on ennakkoluuloja isoja projekteja
kohtaan ja kustannuksia pelätään aina siinä määrin, että ul-
tyisrakentamista – mitkään ”normiasunnon” tilaratkaisut eivät
lakkoprojekti on vaikea ajaa läpi.” Rakennuslupaa ei heru, el-
katonrajassa päde.
lei samalla rysäyksellä ullakkoprojektin kanssa toteuteta muita, asumisviihtyisyyden parantamiseen tähtääviä toimenpitei-
Ullakolla on vetovoimaa
tä. Näitä ovat mm. piha-alueiden kunnostaminen asukkaiden
Suunnittelun tulee perustua ullakon ominaisuuksiin; parhaat
käyttöön sopivaksi ja yhteistilojen rakentaminen (esimerkiksi
arkkitehdit käyttävätkin tilan ainutlaatuisuutta ja rakenteita
sauna-, pesula-, harraste-, kokoontumis- tai kuntoilutilat).
(esimerkiksi puupalkistot ja tiilimuurit) taitavasti hyväksi luoden tunnelmallista tilaa.
Arkkitehti Päivi Jääskeläinen Helsinkistudio Oy:stä on erikoistunut design-ullakkoasuntojen suunnitteluun ja on ollut
On myös huomioitava, että asuntojen rakentaminen ullakolle edellyttää useimmiten ullakolla olevien säilytystilojen rakentamista kellaritiloihin tai sijoittamista muualle kiinteistössä –
ja mitoituksen on oltava riittävä.
mukana noin 15 toteutuneessa ullakkoprojektissa. Tuoreita
referenssejä meneillään olevista projekteista ovat mm. Karja-
Poikkeusluvan varassa
lankatu 12, Fredrikinkatu 40 ja Kirstinkatu 13.
Itse ullanlinnalaisessa ullakkohuoneistossa asustava Jääskeläi-
Vuodesta 2004 ullakkoprojekteja tehnyt Jääskeläinen
nen näkee, että rakentamiselle soveltuvia ullakoita ja – asial-
kertoo, että kysyntä on ollut tasaista viime vuosien aikana:
le myötämielisiä taloyhtiöitä – löytyy Helsingistä vielä pitkään.
”Ihmiset arvostavat ullakkoasumista ja siihen liittyvää omaa
Uusiakin aluevaltauksia on tehty:
rauhaa. Etenkin terassimahdollisuus kiinnostaa.” Lisäksi valo
on tärkeä elementti ullakkorakentamisessa ja tarjoaa suunnittelijalle kutkuttavia mahdollisuuksia.
”Nyt minulla on työn alla ullakkoprojekti Lauttasaaressa, ilmeisesti ensimmäinen laatuaan alueella.”
Ullakkorakentamisen tulevaisuus pääkaupungissa ei silti
Jääskeläisen mukaan lopputuote on aina uniikki asunto,
ole kirkossa kuulutettu, sillä Helsingissä on jo neljä