KITA 6/2012 | Page 10

ta on selvä: ylöspäin. Ullakkohuoneistot ovat himoittuja kiin- ”Tuosta huonekorkeudesta harvoin poiketaan”, Jääskeläinen tietää. teistöjä ja moni taloyhtiö miettii, olisiko yhtiöllä rahkeita toteuttaa ullakkoprojekti. Helsingin kaupunki suhtautuu myötä- Pelko puserossa? mielisesti ullakkorakentamiseen, mutta byrokratiaa hankkeis- Jääskeläinen kertoo, että ullakkoprojekteissa byrokratia liit- ta ei puutu: vähimmäisaika aloituspäätöksestä valmiin tilan tyy lupavaiheeseen: kun itse rakentaminen käynnistyy, valmis- vastaanottoon on nelisen vuotta. ta voi tulla nopeassakin aikataulussa. Arkkitehdin mukaan by- Hankesuunnitelman ja luonnossuunnitelman osuus – aina yhtiökokoukseen asti – vie pari vuotta, jonka jälkeen toteutussuunnittelu ja rakentaminen vievät toiset kaksi vuotta. Aikaa kuluu, koska ullakkorakentaminen on vaativaa eri- rokratian pelko ei kuitenkaan ole se ykkössyy, miksi ullakkorakentamista joissakin taloyhtiöissä vastustetaan: ”Monessa taloyhtiössä on ennakkoluuloja isoja projekteja kohtaan ja kustannuksia pelätään aina siinä määrin, että ul- tyisrakentamista – mitkään ”normiasunnon” tilaratkaisut eivät lakkoprojekti on vaikea ajaa läpi.” Rakennuslupaa ei heru, el- katonrajassa päde. lei samalla rysäyksellä ullakkoprojektin kanssa toteuteta muita, asumisviihtyisyyden parantamiseen tähtääviä toimenpitei- Ullakolla on vetovoimaa tä. Näitä ovat mm. piha-alueiden kunnostaminen asukkaiden Suunnittelun tulee perustua ullakon ominaisuuksiin; parhaat käyttöön sopivaksi ja yhteistilojen rakentaminen (esimerkiksi arkkitehdit käyttävätkin tilan ainutlaatuisuutta ja rakenteita sauna-, pesula-, harraste-, kokoontumis- tai kuntoilutilat). (esimerkiksi puupalkistot ja tiilimuurit) taitavasti hyväksi luoden tunnelmallista tilaa. Arkkitehti Päivi Jääskeläinen Helsinkistudio Oy:stä on erikoistunut design-ullakkoasuntojen suunnitteluun ja on ollut On myös huomioitava, että asuntojen rakentaminen ullakolle edellyttää useimmiten ullakolla olevien säilytystilojen rakentamista kellaritiloihin tai sijoittamista muualle kiinteistössä – ja mitoituksen on oltava riittävä. mukana noin 15 toteutuneessa ullakkoprojektissa. Tuoreita referenssejä meneillään olevista projekteista ovat mm. Karja- Poikkeusluvan varassa lankatu 12, Fredrikinkatu 40 ja Kirstinkatu 13. Itse ullanlinnalaisessa ullakkohuoneistossa asustava Jääskeläi- Vuodesta 2004 ullakkoprojekteja tehnyt Jääskeläinen nen näkee, että rakentamiselle soveltuvia ullakoita ja – asial- kertoo, että kysyntä on ollut tasaista viime vuosien aikana: le myötämielisiä taloyhtiöitä – löytyy Helsingistä vielä pitkään. ”Ihmiset arvostavat ullakkoasumista ja siihen liittyvää omaa Uusiakin aluevaltauksia on tehty: rauhaa. Etenkin terassimahdollisuus kiinnostaa.” Lisäksi valo on tärkeä elementti ullakkorakentamisessa ja tarjoaa suunnittelijalle kutkuttavia mahdollisuuksia. ”Nyt minulla on työn alla ullakkoprojekti Lauttasaaressa, ilmeisesti ensimmäinen laatuaan alueella.” Ullakkorakentamisen tulevaisuus pääkaupungissa ei silti Jääskeläisen mukaan lopputuote on aina uniikki asunto, ole kirkossa kuulutettu, sillä Helsingissä on jo neljä