tetaan riittävän laajoja kokonaispalveluja, jotka mahdollistavat kattilanvaihdon toteuttamisen sekä laajemmin koko lämmitysjärjestelmän suunnittelemisen ja kunnostamisen mahdollisimman pitkälti yhden palveluntuottajan toimesta.
”Tähän lukeutuu myös uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian yhdistämisen öljylämmitysjärjestelmään eli
hybridijärjestelmien rakentaminen”, lisää Otronen.
Parempaa teknologiaa
Kolmas työkalu energiatehokkuuspakissa on kehittyneiden
öljylämmitysjärjestelmien käyttöönoton edistäminen. Toimenpidealueen puitteissa pyritään edistämään myös kondenssikattiloiden ja lämmitysyksiköiden sekä monen eri energianlähdettä hyödyntävien varaajajärjestelmien käyttöä Suomessa.
Samalla kehitetään menetelmiä, joilla varmistetaan öljylämmi-
näkuussa komissio asetti Suomelle tavoitteen, jonka mukaan
tyksen toiminta kaikissa olosuhteissa.
päästöjä tulee päästökaupan ulkopuolella vähentää 39 %
Neljäntenä listalla on uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön kaikenlainen edistäminen öljylämmitys-
(vuoden 2005 tasosta) vuoteen 2030 mennessä.
Kansalliseen tavoitteeseen sisältyvät liikenteen, maatalou-
kiinteistöissä. Uusiutuvan energian edistämisellä öljylämmitys-
den, erillislämmityksen, jätehuollon ja osin pienteollisuuden
kiinteistöissä voidaan vähentää öljylämmityksestä aiheutuvia
päästöt. Suomen rima on asetettu korkeammalle kuin monen
hiilidioksidipäästöjä ja siten mahdollistaa nestemäiseen poltto-
muun, sillä EU:n kokonaistaso on 30 %. Sähköllä, kaukoläm-
aineeseen perustuvan tehokkaan lämmitysjärjestelmän käyttö
möllä ja energiavaltaisella teollisuudella taas on maassamme
myös jatkossa rakennuksen peruslämmitysmuotona. Öljylämmi-
EU:n päästökaupan ohjaama 43 % vähennystavoite.
tys on kova sana etenkin vuoden kylmimpinä päivinä, kun sähkön kulutushuipuille tarvitaan tasaajia.
Uusiutuvan energian yhdistäminen öljylämmitykseen onnistuu useallakin eri konstilla, kuten toimittamalla kulutukseen kes-
Vi ides ja viimeinen kohta koskee rakennusten kokonais-
tävästi tuotettuja bionesteitä, edistämällä sellaisten lämmitys-
energiatehokkuutta. Rakennuksen energiakulutukseen vaikuttaa
järjestelmien käyttöön ottamista, joissa voidaan hyödyntää
useampi tekijä, kuten lämmitys, lämpimän käyttöveden tarve,
muuta uusiutuvaa energiaa mahdollisimman tehokkaasti öljy-
ilmanvaihto, vaipan eristystaso ja tiiviys sekä asukkaiden käyt-
lämmityksen rinnalla tai vuorottaisesti (energiavaraajat) tai
tötottumukset – ja kulutusta pitäisi pystyä kokonaisoptimoimaan
korvata se joltain osin (tai kokonaan) tällaisella järjestelmällä.
osaoptimoinnin sijasta. Tällä toimenpidealueella pyritään lisäämään yhteistyötä keskeisimpien rakennustuoteteollisuutta edus-
Pakon edessä?
tavien yhteistyökumppaneiden ja HÖYLÄ IV -sopimusosapuol-
Otronen huomauttaa, että toistaiseksi bionesteiden käyttö
ten välillä. Kiinteistön omistajille halutaan entistä selkeämpiä
öljyn ohella on vapaaehtoista, mutta sekin puoli saattaa tulla
palvelukonsepteja sekä tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.
regulaattorin pöydälle vielä jossain vaiheessa.
”Esimerkiksi liikenteen suhteen on tilanne, jossa toimijat
Komissio kirittäjänä
on velvoitettu käyttämään bionesteitä tietty minimiosuus polt-
Eero Otrosen mukaan haasteena tässä sopimuksessa on
toaineessa. Kiinteistöpuolella tällaista ei ole vielä nähty, mutta
sama asia kuin edeltäjänkin kanssa eli miten saada uusiutu-
muutos saattaa olla tulossa”, Otronen toteaa ja lisää, että toi-
vien osuus nousuun riittävästi. EU:n rätingit ovat tuntuvat: hei-
mialalla kyllä jo mietitään bio-osuuden lisäämistä.
Öljyalan Palvelukeskus Oy on Öljy- ja biopolttoaineala
ry:n omistama yritys, jonka rooli HÖYLÄ-savotassa on toimeenpanopuolella. Otronen kertoo, että ensimmäinen energiatehokkuussopimus alalle kasattiin jo 1997.
”HÖYLÄ II starttasi ensimmäisen viisivuotisen sopimuskauden perään vuonna 2002 ja sopimusmalli on vakiinnuttanut
asemansa hyvin”, hän arvioi.
”Vapaaehtoisen sopimisen kautta on saatu aikaan tilanne,
jossa lakeja, asetuksia ja määräyksiä ei tarvita aivan yhtä
paljon. Järjestelmä on varmasti parhaita ja toimivimpia paketteja koko Euroopassa.” n
Lisätietoja: www.oil.fi
5–6/ 2016
kita 83