jokainen kiinteistö on teknisiltä lähtökohdiltaan erilainen –
samoin kuin taloyhtiöt päätöksentekijöineen ja tarpeineen. Jos
haluaa tarkempia suuntaa-antavia arvioita, niitä kannattaa
kysellä jo toteutettujen projektien taloyhtiöiltä”, hän sanoo.
”
Kiinteistöjen
sähkölaitteiden
määrä ja sähkönkulutus
on kasvanut huimasti.
Älyteknologia saneerauksessa
Tele- ja antennikaapeleiden puolella vaatimustaso on kasvanut
huomattavasti viime vuosina. Rouskun mukaan dataliikenteen
ja teräväpiirtotelevisiolähetysten vastaanotto kysyy kaapeloinnilta paljon suurempaa kapasiteettia, kuin mitä 30 vuotta sitten olisi osattu edes kuvitella.
”Vastaavasti nyt rakennettavat järjestelmät tulevat palvelemaan käytössä tulevien vuosikymmenten ajan, joten järjestelmiä uusittaessa kannattaa varautua myös tulevaisuuden tarpeisiin. Toimiva ja nopea laajakaista on monelle jo suorastaan
asumismukavuuden edellytys. Taloyhtiölaajakaista on usein
kuitenkin käyttää vanhoja asennusputkia, joihin vedetään
kätevä ja kustannustehokas tapa tuoda nopea nettiyhteys kaik-
uudet johtimet vanhojen johtimien avulla. Huoneistojen nou-
kiin asuntoihin. Tähän tarvittavat valokaapelit on helppo vetää
sukaapeloinneissa on usein edullisinta käyttää samoja reittejä
putkiremontin yhteydessä”, hän selventä ä.
kuin putkistoilla.”
Energiatehokkuus ja muodikas aurinkoenergia
Saneeraus taloyhtiön näkökulmasta
Suomi etenee kohti nollahiilisyyttä. Energiatehokkuutta paran-
Rouskun mukaan linjasaneeraus koostuu kolmesta vaiheesta:
tavia ja sähkölaskua pienentäviä ratkaisuja ovat Rouskun
suunnittelusta, selvityksestä ja toteutuksesta.
mukaan esimerkiksi valaistuksen ohjaus automatiikalla ja läs-
”Hyvällä suunnittelulla voidaan säästä huomattavia summia. Selvitysvaiheessa kiinteistön kunto selvitetään kunto
arviolla. Usein linjasaneerausta edeltää myös kuntoarvion
näolokytkimillä sekä laitteiden aikaohjaus. Myös uudet sähkölaitteet ovat selkeästi energiatehokkaampia kuin vanhat.
”Periaatteessa kerrostaloissa on mahdollista hyödyntää
pohjalta tehtävät kuntotutkimukset ja märkätilojen kartoitus.
aurinkosähköä mutta käytännössä niitä ei taida vielä paljon
Näiden selvitysten perusteella käynnistetään hankesuunnittelu.
olla asennettuna. Aurinkopaneelit voidaan asentaa kiinteis-
Suunnitteluvaiheessa valitaan myös korjausmenetelmä, teh-
tön katolle ja kytkeä normaalin sähkön syötön rinnalle. Oikein
dään kustannusarviot sekä laaditaan tekniset suunnitelmat ja
mitoitetun järjestelmän takaisinmaksuajan arvioidaan ole-
huonetilojen suunnitelmat, jotka sitten valitut urakoitsijat toteut-
van tänä päivänä noin 15–20 vuoden luokkaa. Tulevaisuu-
tavat.”
dessa tilanne voi tietysti olla toinen, jos aurinkosähköjärjes-
Rousku sanoo, että Kiinteistöliiton tekemän korjausraken-
telmien hinnat laskevat edelleen. Ulkomailla on jopa arvioitu,
tamisbarometrin mukaan toteutuneiden putkiremonttien keski-
että aurinkosähköjärjestelmä nostaa kiinteistön arvoa. Talou-
hinta oli Suomessa 430 € per huoneistoneliö. Pääkaupunki-
dellisen kannattavuuden lisäksi tietysti energiantuotantomuo-
seudulla keskihinta on tosin selkeästi korkeampi, eli 625 €.
don valintaa voivat ohjata asunto-osakeyhtiön ympäristöar-
Tarkkaa yhtenäistä hintatasoa on mahdotonta antaa, koska
vot”, hän päättää. n
5–6/ 2016
kita 67