Lämpö siirtyy pihan 37 energiakaivosta taloihin kolmen maalämpöpumpun voimin.
Maa on voimaa
koko ajan. Kun verrataan sitä esimerkiksi aurinkovoimaan, niin
Geoenergia on maalämpöä tai kalliolämpöä kattavampi nimi-
aurinkohan voi olla pilvessä. Vastaavasti tuulivoima on riippu-
tys, sillä se ei rajoita energiaa ainoastaan lämpöön vaan
vainen tuulista. Maasta, sen sijaan, saa koko ajan lämpöä”,
mahdollistaa myös maaviileän hyödyntämisen. Geoenergia
Lamminen perustelee.
on siis kallioperästä tai maaperästä saatavaa lämmitys- ja viilennysenergiaa.
Geoenergia on uusiutuvaa, maahan varastoitunutta aurin-
”Uuden järjestelmän kokonaiskustannusmäärä oli noin
800 000 euroa. Investoinnin on tarkoitus maksaa itsensä takaisin noin viidessätoista vuodessa. Se tarkoittaa käytännössä
gon energiaa. Geoenergian hyödyntäminen lisää myös Suo-
sitä, että yhtiövastikkeita ei tarvitse tämän hankkeen osalta
men energiaomavaraisuutta ja vähentää samalla esimer-
tarkistaa ylöspäin kyseisinä vuosina ja investointi maksetaan
kiksi riippuvuutta ulkomailta tuodusta öljystä, jonka hinta on
takaisin syntyneillä säästöillä”, Lamminen iloitsee. ”Maaläm-
vaihteleva ja nousee yhä enemmän tulevaisuudessa. Uusiu-
mön eduksi pitää myöskin laskea se, että itse energiakentän ja
tuvaa geoenergiaa hyödyntämällä toteutetaan myös Suo-
putkiston investointi on kertaluontoinen ja kestää oikein mitoitet-
men ja Euroopan Unionin ilmastostrategiaa, jonka tavoitteena
tuna isältä pojalle. Maalämpöpumpun kestoikä on taas samaa
on pienentää kokonaisenergiankulutusta ja lisätä uusiutuvan
luokkaa kuin esim. kaukolämmön vaihtimella, eli noin 15–20
energian suhteellista osuutta.
uomioida vertailtaessa
vuotta, mitä ei useinkaan ymmärretä h
EU:n komission heinäkuisen esityksen mukaan Suomen
eri energiamuotojen takaisinmaksuaikoja. Näin leikkisästi voisi
tulisikin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 39 %:lla vuo-
sanoa, että jos maalämmön takaisinmaksuaika on 15 vuotta,
teen 2030 mennessä. Rakentamisessa tavoite koskettaa eri-
niin kaukolämmöllä se on ikuinen, koska maksat aina kalliita
tyisesti niitä noin 200 000 kotitaloutta, joilla entuudestaan on
energiamaksuja, etkä voi itse vaikuttaa mitenkään alati nouse-
jo öljylämmitys. Uusiin taloihin öljylämmitystä ei kuitenkaan
viin hintoihin.”
enää valita. Rakennustietosäätiön kyselyn mukaan uusissa
Asukkaiden arkeen projekti ei myöskään näyttänyt vaikut-
taloissa suosituin lämmitysmuoto on jo maalämpö, ja se valit-
tavan. Samalla uusittiin piha-alueiden nurmikot ja harvennet-
tiin 55 prosentissa uusista kohteista. Vuonna 2014 merkittä-
tiin puustoa vanhoista puista. ”Vaikka piha oli myllättynä ja
vimmät energialähteet kaikessa asumisessa olivat kuitenkin
porausääniä kuului, koko hankkeen aikana en kuullut yhtään
vielä sähkö (34 % energiankulutuksesta), kaukolämpö (29 %)
ainutta valitusta”, Lamminen sanoo.
sekä puu (23 %).
Pähkinäkujalla päädyttiin geoenergiaan kustannussäästöjen lisäksi myös omavaraisuussyistä.
”Maalämmössä on sellainen hyvä puoli, että sitä saa
Nyt Jaakko Lamminen ja Pähkinäkujan asukkaita eivät huolet enää paina. Taloyhtiön nykyaikainen geoenergiajärjestelmä kestää seuraavillekin asukassukupolville. Ja pihakin on
komeampi kuin koskaan. n
5–6/ 2016
kita 55