KITA 5+6/2016 | Page 16

kysymys tulevaisuudessa – ellei ylijäämäaurinkosähköä ohjata suoraan käyttöön, voidaanko se kenties varastoida fiksusti? Aurinkoinsinööreiltä on jo saatavilla joustavia modulaarisia järjestelmiä tähän tarkoitukseen. Akkukontteja löytyy viidessä eri kokoluokassa (120 kWh – 1 MWh) ja niitä voidaan vapaasti yhdistää useiden megawattituntien kokonaiskapasiteettiin. KUVA: NAPS SOLAR SYSTEMS OY Lindner katsoo, että aurinkoenergian varastointi on iso Jyvitä reilusti! Markus Andersen Naps Solar Systems Oy:stä myöntää, että taloyhtiöiden aurinkoenergian käyttö on edelleen ”lapsenkengissä”, mutta mielenkiintoa kentällä kyllä on. Anderseninkin mukaan muutosta jarruttavat yhteisomistuksen aiheut­tamat pulmat aurinkosähkön jyvityksessä. Sähkön oikeudenmukainen jakaminen onnistuu jo teknisesti, mutta regulaatioapparaatti ei meinaa pysyä perässä. ”Toinen asia on sitten se, että monessa taloyhtiössä on kosolti korjausvelkaa ja esimerkiksi putkiremontti menee tietenkin aurinkosähköprojektin ohi. Mutta jos ja kun aurinkovoimala toteutetaan, se maksaa kyllä itsensä kaksi tai kolme kertaa takaisin voimalan elinkaaren aikana”, hän toteaa. Sijoitetun pääoman vuosittaiseksi tuotoksi Andersen arvioi 6–9 prosenttia. ”Myös kiinteistön arvo nousee inventoinnin myötä”, hän muistuttaa. n Markus Andersen Naps Solar Systems Oy:stä myöntää, että taloyhtiöiden aurinkoenergian käyttö on edelleen ”lapsenkengissä”, mutta mielenkiintoa kentällä kyllä on. KOLUMNI Lars Lundström Edunvalvontatoimikunnan puheenjohtaja Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO) MYYJÄ JA OSTAJA, TOIMITTAJA JA ASIAKAS VAI ”ASIANTUNTIJA” JA ”MAALLIKKO” TORIKAUPASSA TAI TV-kaupassa kaikki ymmärtävät osa- velu on täysin tarpeeton. Ei lähetysmastojen paikkoja siirretä puolten roolit, vastuun ja päätösvallan. On täysin sallittua, mihinkään. Esimerkki on rahallisesti pieni mutta kuvaava ja että myyjä pyrkii myymään vähän enemmän kuin ostaja tar- helposti ymmärrettävä. vitsee tai toivoo. Päätösvalta on kuitenkin ostajalla, asiakkaalla. Sama pätee taloyhtiöiden remontteihin – tai pitäisi päteä. Sama toistuu kuitenkin myös isoissa remonteissa. Putkiremontti nimikkeen alla suunnittelija, ”asiantuntija” laatii hankesuunnitelman. Ellei toimeksiantoa ole tiukasti rajattu, muut- Siinä kuitenkin myyjää kutsutaan ”asiantuntijaksi” ja ostajaa tuu putkiremontti talon peruskorjaukseksi – myydään, tai pyri- ”maallikoksi”. Näin usein onkin, mutta silti on ostajan vas- tään myymään, enemmän kuin on tilattu. On yksiselitteisesti tuulla määritellä tarpeet ja tehdä päätökset. Pieni ja ajan- hallituksen vastuulla huolehtia siitä, että remontin laajuus kohtainen esimerkki on eteläsuomessa meneillään oleva TV- pysyy siinä mitä osakkaiden enemmistö toivoo. Siis ”maalli- lähetystaajuuksien muutos. Taloyhtiölle tarjotaan vahvisti- koiden” vastuulla on ohjata ”asiantuntijoita”. Tämän vastuun mien uudelleen viritystä ja antennien suuntausta. Viritys, jos- laiminlyöminen johtaa yliremontointiin, ylisuuriin kustannuk- kus vaihtokin, on tarpeen. Sen sijaan antennin suuntauspal- siin ja osakkeenomistajien, maksajien, tyytymättömyyteen. n 16 kita  5–6/ 2016 Saum