KUVA: FORTUM
”
Taloyhtiöillä on
useimmiten otollinen
mahdollisuus aurinkoenergian
hyödyntämiselle.
”Tämän jälkeen voimala tuottaa vielä 15–20 vuotta
’ilmaista’ energiaa. Toisaalta, jos laitoksella saadaan 7 %
tuotto ja se hankitaan esimerkiksi 80–90 prosenttisesti 1–2 %
korkoisella asuntolainalla, nousee oman pääoman tuotto huikeasti.”
Aholan arvion mukaan omien aurinkovoimaloiden ’avaimet käteen’ -hinnat tulevat laskemaan tulevaisuudessa. ”Todennäköisesti vuonna 2030 taloyhtiökokoluokassa 10–50 kW
ollaan reilusti alle 1 €/Wp hinnoissa.”
Kesämökiltä kaupunkiin
Olli-Pekka Raatikainen Fortumilta katsoo, että aurinkoenergian
kiinnostus taloyhtiöiden parissa kasvaa koko ajan.
”Luonnollisesti tähän vaikuttaa aurinkoenergian kiinnostuksen lisääntyminen kokonaisuudessaan Suomessa, ja taloyhtiöiden aktiivit ovat koko ajan enemmän yhteydessä halutessaan
kartoittaa kiinteistöjen aurinkoenergiapotentiaalia.” Raatikaisen mukaan on tavanomaista, että jos jollain tutulla on esimerkiksi kesämökillä paneelit, niin seuraavaksi ryhdytään miettimään, miten myös kaupungissa kerrostaloissa voisi hyödyntää
tään itse tuotettua energiaa ja siirretään se kiinteistön omaa
verkkoa pitkin. Parhaassa tapauksessa sähköenergiaa ei edes
missään vaiheessa syötetä julkiseen jakeluverkkoon.”
Aholan mukaan nämä epäkohdat on ratkaistava mahdolli-
aurinkoenergiaa.
”Taloyhtiöillä on useimmiten erittäin otollinen mahdollisuus
aurinkoenergian hyödyntämiselle, sillä varsinkin kerrostaloyhtiöt nousevat ympäröivää varjostusta korkeammalle jättäen
simman pian, jotta mahdollistetaan taloyhtiöiden aurinkoener-
katot käytännössä varjottomiksi. Taloyhtiöillä on myös tasainen
giainvestoinnit. Hänkin näkee, että yksi käytännöllinen rat-
kuorma, kun asuntokohtaiset kulutukset ohjautuvat asukkaiden
kaisu voisi olla sisäisen mittauksen käyttö taloyhtiössä.
kulutukseen”, Raatikainen toteaa ja lisää, että jäljelle jäävä
”Tällöin taloyhtiö voisi ottaa yhden ison liittymän ja hoitaa
sähköenergian mittauksen itse taloyhtiön sisällä samoin kuin
kiinteistön sähkönkulutus on hyvinkin tasaista vuorokaudesta
ja vuodenajasta riippumatta.
esimerkiksi veden kohdalla. Usein iso liittymä on perusmaksuiltaan edullisempi kuin joukko pieniä. Myös sähkötarjous voi
Oma aktiivisuus ratkaisee paljon
olla parempi, kun ostettava volyymi kasvaa.”
Hidastavana tekijänä Raatikainen näkee taloyhtiöiden sisäisen päätöksenteon kankeuden. Aurinkosähkön tapainen inves-
Investoinnille katetta!
tointi tietenkin merkittävästi vähentää taloyhtiön sähkönosto-
Entä kuinka kauan aurinkoenergiainvestoinnin kuolettaminen
tarvetta, joka näin ollen myös ajallaan näkyy taloyhtiön asuk-
sitten kestää? Karoliina Auvinen arvioi, että taloyhtiön oman
kaille/osakkeenomistajille vastikkeiden muodossa, mutta
”aurinkovoimalan” pitoaika on noin 30 vuotta ja takaisin-
tämän investoinnin arvoa ei välttämättä nähdä kaikkien toi-
maksuaika 15–19 vuotta. Auvinen kehottaa kuitenkin ajattele-
mesta samalla tavalla taloyhtiössä.
maan pikemminkin sijoitetun pääoman tuottoa.
Jero Ahola on samaa mieltä: jos esimerkiksi investointi
”Usein taloyhtiössä on muutama asiaa eteenpäin vievä
taho, joiden tehtäväksi jää muiden vakuuttaminen investoinnin
maksaa 1.3 €/Wp ja laitoksen tuotannolla korvataan 12
kannattavuudesta. Haasteena on myös tietenkin osaltaan jär-
sentin hintaista sähköä, on investoinnin si säinen korko Etelä-
jestelmän tuotannon hyödyntäminen kiinteistössä.”
Suomessa ehkä 7 %, eli takaisinmaksuaika tämän kaavan
mukaan 10 vuotta.
12 kita 5–6/ 2016
Raatikaisen mukaan varsin usein etenkin kerrostaloissa
on kattopinta-alaa verrattain vähän kiinteistön kokonaispinta-