KITA 4+5/2019 | Page 48

KOLUMNI Arvo Ylönen toimialapäällikkö LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry ILMASTOTEKOJA – EI PELKÄSTÄÄN PUHETTA Viime kesän heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin kuukausi maapallolla. Lämpenemisen suunta on ollut pitkään tiedossa. Suurista puheista huolimatta riittäviä torjuntatoimia ei ole tehty, joten lämpeneminen jatkuu ja haitat lisääntyvät. Viime talvena Ahvenanmaalla puhalsi yli 40 sekuntimetrin tuuli, joka kaatoi muutamassa tunnissa puita viiden vuoden hakkuiden verran. Kaaos oli valmis ja puita raivataan vielä pitkään. Lappeenrannassa alkukesän sadekuuro nosti veden kaduille ja kellareihin. Lyhyt häiriötilanne aiheutti isot vahingot. Näitä uutisia kuullaan jatkossa yhä useammin ja sääilmiöiden aiheuttamat vahingot lisääntyvät. Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan nopeita tekoja, jotta haitat pysyvät siedettävinä. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN osuus ilmastopäästöistä on seen rakennuskantaan. Sen osana valmistuu tiekartta toimen- noin kolmannes Suomen kokonaispäästöistä. Suurin osa syn- piteille vuoteen 2050 saakka. Toivottavaa on, että energia­ tyy rakennusten energiankulutuksesta: lämmityksestä, lämpi- tehokkuutta parantavia toimenpiteitä käynnistyy runsaasti jo män käyttöveden valmistuksesta sekä sähkön käytöstä. Raken- lähivuosina ja tiekarttaan saadaan konkreettiset välitavoitteet, nusten energiatehokkuuden maali on kirkas; rakennusten jotka ohjaavat toimintaa. Sopivilla porkkanoilla voidaan kiih- pitää kuluttaa erittäin vähän energiaa ja se vähäkin tulee tuot- dyttää hankkeiden käynnistymistä. Tekemistä on paljon, kun taa uusiutuvilla energiamuodoilla. Eri ikäiset rakennukset ovat puolet rakennuksistamme on energiatehokkuutta parantavien energiatehokkuudeltaan erilaisia: uudet, tämän vuosisadan korjausten tarpeessa. rakennukset ovat parhaita ja vanhemmat rakennukset huonom- Rakentamisen painopiste siirtyy uudisrakentamisesta kor- pia. Suurin parannuspotentiaali onkin 1960–1980 rakenne- jausrakentamiseen. Energiatehokkuutta parantavat korjauk- tuissa taloissa, joiden osuus on noin puolet rakennuskannasta. set ovat iso liiketoimintamahdollisuus talotekniikka- ja raken- Parannustoimet pitää kohdistaa sinne. Ratkaisuna voi käyttää nusalan yrityksille. Rakennetun ympäristön isoin asia ilmaston- samoja teknologioita, joilla on rakennettu uudet rakennukset muutoksen torjunnassa on se, miten parannetaan olemassa eli keinot ovat olemassa. Tarvitaan vain toteutuspäätöksiä. olevien rakennusten energiatehokkuutta ja tärkein kohde- Rakennusten ja teknisten järjestelmien kunnossapidosta pitää huolehtia koko elinkaaren ajan. Säännöllinen vuosi- ryhmä on 1960–1980-lukujen rakennukset. Sinne tarvitaan ilmastotekoja. n huolto varmistaa oikean toiminnan. Isommat peruskorjaukset tehdään ajallaan. Näin saavutetaan hyvät olosuhteet sisätiloi- hin sekä vältetään turha energiankulutus. Suomessa laaditaan parhaillaan pitkän aikavälin peruskor- jausstrategiaa, joka tähtää energiatehokkaaseen ja vähähiili- 48 kita   4–5 /  2019 P.S. Lisää ilmastoasiaa LVI-Päivillä 24.10.2019 Tampereella. Tutustu lvi-paivat.fi