KITA 4+5/2017 - Page 42

Myyntijohtaja Teemu Kuusinen Enervent Oy:stä toteaa, että ihmisten tietopohjassa on ilmeisiä ristiriitaisuuksia liittyen ilmanvaihtoon. ”Toisaalta ollaan huolissaan sisä­ilman laadusta, mutta koneellinen ilmanvaihto tuomitaan jotenkin ’pahana’”, hän kärjistää. ”Samalla painovoimaista ilmanvaihtoa pidetään jotenkin ’luonnollisena’ ja siksi hyvänä vaihtoehtona.” Kuusinen myön- tää, että painovoimainenkin ilmanvaihto voi toimia, mutta useammin ei: etenkin kesällä on tukalaa ja ilma seisoo, jos ei muisteta avata ikkunoita koko ajan. ”Painovoimaista ilmanvaihtoa ei voi hallita mitenkään”, ” hän muistuttaa. Taloyhtiöissä myös Toisaalta Kuusinen tietää, että konepuolella on tehty vir- suodattimien vaihtoväli on heitä myös: esimerkiksi tehokkaat huippuimurit luovat kovaa usein kaukana optimaalisesta. alipainetta, mistä voi seurata mm. hajuja ja haitallisten mikrobien leviämistä. ”Tässä kohtaa koneellinen ilmanvaihto on tavallaan teh- Myyntipäällikkö Lassi Saastamoinen Dinair Clean Air Oy:stä toteaa, että ilmanvaihdon ja laadukkaan sisä­ nyt itse itselleen hallaa. Mutta jos järjestelmä on suunniteltu, ilman yhteys ymmärretään taloyhtiöissä melko huonosti. asennettu ja säädetty oikein, se parantaa sisäilmaa huomatta- vasti”, toteaa Kuusinen. ”Listaan pitää vain lisätä, että järjes- ”Toki jo tiedetään, että ilman pitää liikkua ja kosteiden tilo- telmää tulee myös käyttää ja huoltaa oikein.” jen ja keittiön poiston pitää toimia. Huono sisäilma tunniste- Enervent aikoo helpottaa asiakkaan tuskaa tuomalla käte- taan nenällä sekä yleensä liian lämpimänä olosuhteena. Kes- kustelut terveysvaikutuksista keskittyvät pääasiassa selkeisiin vän sovelluksen kuluttajamarkkinaan. Vuoden 2018 alussa ongelmiin – kuten home ja kosteus – eikä pienhiukkasten mer- lanseerattava sovellus kerää tietoa antureista ja kertoo käyttä- kitystä vielä tunneta laajalti”, pohtii Saastamoinen. jälle yhdellä vilkaisulla, ovatko esimerkiksi talon kosteus-, hiili- dioksidi- ja VOC-lukemat hyvällä tasolla. ”Samalla tietoisuus näistä teemoista kuitenkin kasvaa jatku- ”Tarkoitus on, että sovellus myös reagoi vaikkapa lähes- vasti, kiitos alan julkaisujen ja järjestöjen, jotka jakavat tietoa.” tyvään siitepölykauteen ja muistuttaa suodattimien vaihtami- Saastamoisen mukaan esimerkiksi energian säästämises- sesta.” n täkin voi tulla ongelma, jos se tehdään rakennusten ja ihmis- ten terveyden kustannuksella. Myös hyvä suodatus on energia­ ilmanvaihtoa ei voi koneen ominaisuuksien mukaan. ”Usein halutaan heikohkoa suodatusta, kun ajatellaan sen hallita mitenkään. parantavan energiataloudellisuutta, mutta kääntöpuolena voi kanaviston puhdistuksista.” Taloyhtiöissä myös suodattimien vaihtoväli on usein kau- kana optimaalisesta, jolloin painesuhteet eivät pysy suunnitel- luissa arvoissa. ”Suodattimien erotusasteissa on suuria eroja ja paremmalla erotusasteella ulkoilmasta saadaan poistettua myös PM 1 -kokoluokan pienhiukkasia, jotka ovat terveydelle vaarallisimpia.” Uuden ISO 16890 -testistandardin myötä perinteiset suo- datinluokat poistuvat ja tilalle tulee täsmällisempi luokitus, joka perustuu hiukkaskokoluokkiin. Saastamoinen uskoo, että samalla suodattimen valinta helpottuu: ”Tällöin valitaan suodatin sen mukaan, kuinka paljon halu- taan esimerkiksi PM 1 -kokoluokan hiukkasia suodatettavan sisään puhallettavasta ulkoilmasta”, hän kuvailee. ”Tällä hetkellä näyttää siltä, että suodatustaso nousisi, koska osa markkinoilla tällä hetkellä olevista perinteisen F7-luokan suodattimista ei yllä PM 1 -luokkaan ja tätä koko- luokkaa tullaan seuraamaan ensisijaisesti.” n 42 kita   4–5 /  2017 olla merkittävät kustannukset IV-järjestelmän korjauksista ja IV- ” Painovoimaista taloudellinen, kun se suunnitellaan kohteen ja ilmanvaihto­