Myyntijohtaja Teemu Kuusinen Enervent Oy:stä
toteaa, että ihmisten tietopohjassa on ilmeisiä ristiriitaisuuksia
liittyen ilmanvaihtoon. ”Toisaalta ollaan huolissaan sisäilman
laadusta, mutta koneellinen ilmanvaihto tuomitaan jotenkin
’pahana’”, hän kärjistää.
”Samalla painovoimaista ilmanvaihtoa pidetään jotenkin
’luonnollisena’ ja siksi hyvänä vaihtoehtona.” Kuusinen myön-
tää, että painovoimainenkin ilmanvaihto voi toimia, mutta
useammin ei: etenkin kesällä on tukalaa ja ilma seisoo, jos ei
muisteta avata ikkunoita koko ajan.
”Painovoimaista ilmanvaihtoa ei voi hallita mitenkään”,
”
hän muistuttaa.
Taloyhtiöissä myös
Toisaalta Kuusinen tietää, että konepuolella on tehty vir-
suodattimien vaihtoväli on
heitä myös: esimerkiksi tehokkaat huippuimurit luovat kovaa
usein kaukana optimaalisesta.
alipainetta, mistä voi seurata mm. hajuja ja haitallisten
mikrobien leviämistä.
”Tässä kohtaa koneellinen ilmanvaihto on tavallaan teh-
Myyntipäällikkö Lassi Saastamoinen Dinair Clean
Air Oy:stä toteaa, että ilmanvaihdon ja laadukkaan sisä nyt itse itselleen hallaa. Mutta jos järjestelmä on suunniteltu,
ilman yhteys ymmärretään taloyhtiöissä melko huonosti. asennettu ja säädetty oikein, se parantaa sisäilmaa huomatta-
vasti”, toteaa Kuusinen. ”Listaan pitää vain lisätä, että järjes-
”Toki jo tiedetään, että ilman pitää liikkua ja kosteiden tilo-
telmää tulee myös käyttää ja huoltaa oikein.”
jen ja keittiön poiston pitää toimia. Huono sisäilma tunniste-
Enervent aikoo helpottaa asiakkaan tuskaa tuomalla käte-
taan nenällä sekä yleensä liian lämpimänä olosuhteena. Kes-
kustelut terveysvaikutuksista keskittyvät pääasiassa selkeisiin vän sovelluksen kuluttajamarkkinaan. Vuoden 2018 alussa
ongelmiin – kuten home ja kosteus – eikä pienhiukkasten mer- lanseerattava sovellus kerää tietoa antureista ja kertoo käyttä-
kitystä vielä tunneta laajalti”, pohtii Saastamoinen. jälle yhdellä vilkaisulla, ovatko esimerkiksi talon kosteus-, hiili-
dioksidi- ja VOC-lukemat hyvällä tasolla.
”Samalla tietoisuus näistä teemoista kuitenkin kasvaa jatku-
”Tarkoitus on, että sovellus myös reagoi vaikkapa lähes-
vasti, kiitos alan julkaisujen ja järjestöjen, jotka jakavat tietoa.”
tyvään siitepölykauteen ja muistuttaa suodattimien vaihtami-
Saastamoisen mukaan esimerkiksi energian säästämises-
sesta.” n
täkin voi tulla ongelma, jos se tehdään rakennusten ja ihmis-
ten terveyden kustannuksella. Myös hyvä suodatus on energia
ilmanvaihtoa ei voi
koneen ominaisuuksien mukaan.
”Usein halutaan heikohkoa suodatusta, kun ajatellaan sen
hallita mitenkään.
parantavan energiataloudellisuutta, mutta kääntöpuolena voi
kanaviston puhdistuksista.”
Taloyhtiöissä myös suodattimien vaihtoväli on usein kau-
kana optimaalisesta, jolloin painesuhteet eivät pysy suunnitel-
luissa arvoissa. ”Suodattimien erotusasteissa on suuria eroja
ja paremmalla erotusasteella ulkoilmasta saadaan poistettua
myös PM 1 -kokoluokan pienhiukkasia, jotka ovat terveydelle
vaarallisimpia.”
Uuden ISO 16890 -testistandardin myötä perinteiset suo-
datinluokat poistuvat ja tilalle tulee täsmällisempi luokitus,
joka perustuu hiukkaskokoluokkiin. Saastamoinen uskoo, että
samalla suodattimen valinta helpottuu:
”Tällöin valitaan suodatin sen mukaan, kuinka paljon halu-
taan esimerkiksi PM 1 -kokoluokan hiukkasia suodatettavan
sisään puhallettavasta ulkoilmasta”, hän kuvailee.
”Tällä hetkellä näyttää siltä, että suodatustaso nousisi,
koska osa markkinoilla tällä hetkellä olevista perinteisen
F7-luokan suodattimista ei yllä PM 1 -luokkaan ja tätä koko-
luokkaa tullaan seuraamaan ensisijaisesti.” n
42 kita 4–5 / 2017
olla merkittävät kustannukset IV-järjestelmän korjauksista ja IV-
”
Painovoimaista
taloudellinen, kun se suunnitellaan kohteen ja ilmanvaihto