KITA 4+5/2017 - Page 22

” Hyvällä Tieto on valtaa siksikin, koska taloyhtiön väki käy katolla vain harvakseen ja silloinkin kiinnittää huomiota – valitettavan huollolla katon usein – etupäässä toisarvoisiin asioihin. Ammattilaisen silmä kestoikä voidaan jopa sen sijaan on harjaantunut hakeutumaan potentiaalisiin ongel- kaksinkertaistaa. makohtiin ja riskirakenteisiin. Kreivin mukaan katolle ryhdytään suunnittelemaan eri- Myyntijohtaja Niko Kreivi Porvoon Vaskisepät näisiä toimenpiteitä liian myöhään, eli siinä vaiheessa, kun Oy:stä katsoo, että kattoremonttia tilatessa taloyhtiön pitää huolto olisi jo pitänyt tehdä. ”Ihan säännöllisellä katon ja rakenteiden tarkkailulla, ros- selvittää, mitä tarjous pitää sisällään ja mitä ei. Tarjo uksia ver- tailemalla selviää tarjousten kustannustehokkuus. Myös se, kien putsauksella ja lumenpudotuksilla vältetään ne isoimmat minkälainen takuu työlle annetaan, painaa vaa’assa. yllätykset.” Kreivi katsoo, että kattojen huoltoa ei priorisoida taloyhtiöissä kovinkaan korkealle, minkä johdosta rahaa ”vuo- Kattoa ei suinkaan aina tarvitse uusia, muistuttaa Krei- taa” taloyhtiöstä ulos. vikin. Jos katolla on esimerkiksi pieniä vuotoja tai muita sel- ”Ei ymmärretä sitä, että hyvällä huollolla katon kestoikä keitä, sinänsä simppeleitä puutteita, mitkä voidaan korjata voidaan jopa kaksinkertaistaa.” kustannustehokkaasti ja kätevästi, niin koko kattoa on turha Valoa tunnelin päässä kuitenkin näkyy jo: Kreivin mukaan lähteä vaihtamaan. Usein jo pienillä toimenpiteillä voidaan ymmärrys katon tärkeydestä on vahvistunut vuosi vuodelta saada vanhallekin katolle lisää vuosia. taloyhtiöissä. ”Huollon merkityksestä ollaan nyt tietoisempia ”Kuntokartoituksen myötä selvitetään, mikä on katon sen kuin ennen.” n hetkinen kunto ja mitä katolle on järkevintä tehdä.” ” Katon kunto pitäisi tarkistaa kaksi kertaa vuodessa – ennen ja jälkeen talven. Aina ei remonttia tarvitse tehdä raskaimman kautta. ”Jos aluskate, yläpohjan tuuletus ja läpivientien tiiveys ovat kun- nossa sekä varsinainen kate pääsääntöisesti kunnossa, on ihan järkevää tehdä tarvittavat paikalliset korjaukset”, Kautto toteaa.   ”Toki tässäkin kannattaa käyttää kokonaisharkintaa, koska korjauskustannukset nousevat helposti suhteettoman kalliiksi uuteen kattoon verrattuna.” Kauton mukaan katto kannattaa uusia mieluummin etupainotteisesti, jotta suuremmilta ja kal- liimmilta saneerauksilta vältytään.   Katon kunto pitäisi tarkistaa kaksi kertaa vuodessa – ennen ja jälkeen talven – ja tehdä tarvittavat huoltotoimet. Mikko Kautto Hämeen Laaturemontti Oy:stä neuvoo, Kauton mukaan tämä aikataulu harvoin pitää: tarkistus ja että kattoremonttia suunnittelevan taloyhtiön kannattaa tutustua huolto on saatettu jättää tekemättä vuosikymmenten ajan ja yritykseen ja sen toimintatapaan huolella. katolla kasvaa jo kokonainen oma ekosysteemi.   ”Tilaajan kannattaa tutustua kattoremonttiyrityksen koko ”Etenkin tiili- ja kuitusementtikatoille sammalkasvusto on toimitusketjuun”, hän toteaa. Merkitystä on esimerkiksi sillä, tuhon alku”, Kautto tietää. Sammalkasvusto nimittäin rapaut- kuinka paljon töitä on ketjutettu useammalle alihankkijalle vai taa tiiltä ja padottaa veden kulkua katolla. Tällöin vesi nousee löytyykö koko paketti saman katon alta. kapillaarisesti tiilen saumoista aluskatteelle – siksi aluskatteen Kautto tietää, että taloyhtiössä ajatellaan aika usein etu- päässä vain katon ulospäin näkyvää pinnoitetta, vaikka suu- yksinkertaisesti täytyy toimia.   ”Peltikattojen ongelmana taas ovat huonot kateruuvit, jotka rimmat ongelmat tapaavat olla aluskatteen ja tuuletuksen toi- ruostuvat ja vuotavat, sekä joidenkin valmistajien peltikattei- mivuudessa sekä läpivientien tiiviydessä.   den epäonnistuneet pinnoitteet. Läpivientien juurien tiivistykset ”Vanhat aluskatteet eivät käytännössä kestä yhtä kauan kuin varsinainen kate.”   22 kita   4–5 /  2017 myös vuotavat usein sekä puiden neulaset ja lehdet padotta- vat veden kulkua mm. jiireissä”, Kautto toteaa. n