”
Hyvällä
Tieto on valtaa siksikin, koska taloyhtiön väki käy katolla
vain harvakseen ja silloinkin kiinnittää huomiota – valitettavan
huollolla katon
usein – etupäässä toisarvoisiin asioihin. Ammattilaisen silmä
kestoikä voidaan jopa
sen sijaan on harjaantunut hakeutumaan potentiaalisiin ongel-
kaksinkertaistaa.
makohtiin ja riskirakenteisiin.
Kreivin mukaan katolle ryhdytään suunnittelemaan eri-
Myyntijohtaja Niko Kreivi Porvoon Vaskisepät näisiä toimenpiteitä liian myöhään, eli siinä vaiheessa, kun
Oy:stä katsoo, että kattoremonttia tilatessa taloyhtiön pitää huolto olisi jo pitänyt tehdä.
”Ihan säännöllisellä katon ja rakenteiden tarkkailulla, ros-
selvittää, mitä tarjous pitää sisällään ja mitä ei. Tarjo uksia ver-
tailemalla selviää tarjousten kustannustehokkuus. Myös se, kien putsauksella ja lumenpudotuksilla vältetään ne isoimmat
minkälainen takuu työlle annetaan, painaa vaa’assa. yllätykset.” Kreivi katsoo, että kattojen huoltoa ei priorisoida
taloyhtiöissä kovinkaan korkealle, minkä johdosta rahaa ”vuo-
Kattoa ei suinkaan aina tarvitse uusia, muistuttaa Krei-
taa” taloyhtiöstä ulos.
vikin. Jos katolla on esimerkiksi pieniä vuotoja tai muita sel-
”Ei ymmärretä sitä, että hyvällä huollolla katon kestoikä
keitä, sinänsä simppeleitä puutteita, mitkä voidaan korjata
voidaan jopa kaksinkertaistaa.”
kustannustehokkaasti ja kätevästi, niin koko kattoa on turha
Valoa tunnelin päässä kuitenkin näkyy jo: Kreivin mukaan
lähteä vaihtamaan. Usein jo pienillä toimenpiteillä voidaan
ymmärrys katon tärkeydestä on vahvistunut vuosi vuodelta
saada vanhallekin katolle lisää vuosia.
taloyhtiöissä. ”Huollon merkityksestä ollaan nyt tietoisempia
”Kuntokartoituksen myötä selvitetään, mikä on katon sen
kuin ennen.” n
hetkinen kunto ja mitä katolle on järkevintä tehdä.”
”
Katon kunto pitäisi
tarkistaa kaksi kertaa
vuodessa – ennen ja jälkeen
talven.
Aina ei remonttia tarvitse tehdä raskaimman kautta. ”Jos
aluskate, yläpohjan tuuletus ja läpivientien tiiveys ovat kun-
nossa sekä varsinainen kate pääsääntöisesti kunnossa, on
ihan järkevää tehdä tarvittavat paikalliset korjaukset”, Kautto
toteaa.
”Toki tässäkin kannattaa käyttää kokonaisharkintaa, koska
korjauskustannukset nousevat helposti suhteettoman kalliiksi
uuteen kattoon verrattuna.” Kauton mukaan katto kannattaa
uusia mieluummin etupainotteisesti, jotta suuremmilta ja kal-
liimmilta saneerauksilta vältytään.
Katon kunto pitäisi tarkistaa kaksi kertaa vuodessa –
ennen ja jälkeen talven – ja tehdä tarvittavat huoltotoimet.
Mikko Kautto Hämeen Laaturemontti Oy:stä neuvoo, Kauton mukaan tämä aikataulu harvoin pitää: tarkistus ja
että kattoremonttia suunnittelevan taloyhtiön kannattaa tutustua huolto on saatettu jättää tekemättä vuosikymmenten ajan ja
yritykseen ja sen toimintatapaan huolella. katolla kasvaa jo kokonainen oma ekosysteemi.
”Tilaajan kannattaa tutustua kattoremonttiyrityksen koko
”Etenkin tiili- ja kuitusementtikatoille sammalkasvusto on
toimitusketjuun”, hän toteaa. Merkitystä on esimerkiksi sillä, tuhon alku”, Kautto tietää. Sammalkasvusto nimittäin rapaut-
kuinka paljon töitä on ketjutettu useammalle alihankkijalle vai taa tiiltä ja padottaa veden kulkua katolla. Tällöin vesi nousee
löytyykö koko paketti saman katon alta. kapillaarisesti tiilen saumoista aluskatteelle – siksi aluskatteen
Kautto tietää, että taloyhtiössä ajatellaan aika usein etu-
päässä vain katon ulospäin näkyvää pinnoitetta, vaikka suu-
yksinkertaisesti täytyy toimia.
”Peltikattojen ongelmana taas ovat huonot kateruuvit, jotka
rimmat ongelmat tapaavat olla aluskatteen ja tuuletuksen toi- ruostuvat ja vuotavat, sekä joidenkin valmistajien peltikattei-
mivuudessa sekä läpivientien tiiviydessä. den epäonnistuneet pinnoitteet. Läpivientien juurien tiivistykset
”Vanhat aluskatteet eivät käytännössä kestä yhtä kauan
kuin varsinainen kate.”
22 kita 4–5 / 2017
myös vuotavat usein sekä puiden neulaset ja lehdet padotta-
vat veden kulkua mm. jiireissä”, Kautto toteaa. n