KITA 4+5/2017 - Page 10

Käsivaraista koristerappausta. pitkäikäisiä. Vieläkin on olemassa jopa 700 vuotta sitten muu­ rattuja tiiliseiniä. ”Vaikkapa Helsingin Töölössä on paljon satavuotiaita tiili­ rakennuksia, jotka ovat kestäneet käytössä – ja kestävät vielä kauan.” ”Toisaalta, jos rakennusvaiheessa on tehty detaljeja väärin tai laiminlyöty rakenteiden tuuletuksia, julkisivujen kanssa voi ” Vanhat rapatut arvokiinteistöt korjataan yleensä alkuperäisen ulkonäkönsä mukaisiksi. tulla ongelmia. Esimerkiksi monien 1970-luvun talojen raken­ tamisessa tehtiin paljon rakennusvirheitä”, Karilainen toteaa. Yksi tyypillinen virhe oli se, että tiilijulkisivun takana oleva lämpöeriste asennettiin aivan kiinni tiileen. Silloin seinära­ kenne ei päässyt tuulet tumaan. ”Lisäksi taloihin rakennettiin sellaisia tasakattoja, joista vesi pääsi valumaan seinäeristeisiin.” ”Nykyisin tiilijulkisivuja joudutaan ehkä purkamaan kos­ teusvaurioiden takia. Kuitenkin osa esimerkiksi homekoulu­ jen vaurioista johtuu aikanaan käytetyistä valesokkeleista sekä ”Rakenteiden riskejä ei ole pohdittu tarpeeksi. Suunnitte­ lussa on joskus unohdettu sekä maalaisjärki että rakennusfysi­ kaalinen osaaminen”, Karilainen arvioi. Hänen mukaansa virheistä on kuitenkin paljolti otettu opiksi: nykypäivänä tiilijulkisivuja suunnitellaan jo paremmin. Laadukas tiilijulkisivu ei vaadi yhtä paljon huoltoakaan kuin muut julkisivuvaihtoehdot. Tiiltä käytettäessä asumisviihty­ vyys lisääntyy ja huoltokulut pienenevät. ”Tiilet sinänsä eivät yleensä ole juuri rapautuneet. Sen siitä, että lämmityksen ja ilmanvaihdon sulkeminen kesäkau­ sijaan saumat ja saumaraudoitteet voivat olla ongelmana, jos deksi on päästänyt kosteutta tunkeutumaan seinärakenteeseen niissä on käytetty ruostuvaa rautaa. Nyttemmin on tullut käyt­ ulkokautta”, Karilainen selvittää ongelmien syitä. töön tiiviitä laasteja, joilla voidaan parantaa laastisaumojen Jos sokkeleissa ei ole käytetty bitumieristekaistoja, koste­ utta on voinut nousta kapillaarisesti seinän sisään. ”Lisäksi tiilirakenteissa otettiin liikuntasaumat oikealla tavalla käyttöön vasta parikymmentä vuotta sitten. Massiivitii­ limuureissa sellaisia ei tarvittukaan, mutta uudemmissa kuori­ vedenpitävyyttä”, muistuttaa Karilainen. Vanhat tiilirakenteiset asuinkerrostalot ovat hänen mukaansa yllättävän energiatehokkaita. ”Massiivinen tiilirakenne myös eristää ääntä sekä tasaa lämpötilan ja kosteuden vaihteluita.” muureissa esiintyy lämpöliikettä lämpötilanvaihtelujen takia. Ellei liikuntasaumoja ole, seiniin muodostuu pieniä halkeamia, Julkisivuihin lisää energiatehokkuutta joista kosteutta pääsee rakenteisiin”, varoittaa Karilainen. ”Korjaamme lähes yksinomaan asunto-osakeyhtiöiden julkisi­ Joissakin uudehkoissa merenrantaan rakennetuissa tiilita­ vuja”, sanoo julkisivukorjauksiin erikoistuneen Exoteriko Oy:n loissa sadevettä on kovalla tuulella noussut räystäällä tiilimuu­ hallituksen puheenjohtaja ja entinen toimitusjohtaja Jorma Sal­ rin päälle ja sieltä edelleen taustarakenteisiin. minen. 10 kita   4–5 /  2017