ASBESTITYÖ
ON RISKI LINJASANEERAUKSISSA
TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN
Rakennusmateriaaleissa on käytetty paljon asbestia varsinkin 1960- ja 1970-luvuilla. Asbesti on kuitumainen
silikaattimineraali, joka aiheuttaa ihmisille muun muassa vakavia keuhkosairauksia: syöpää ja asbestoosia.
SUOMESSA ASBESTIN uuskäyttö kiellettiin 1993 ja koko
sessa ja työkohteiden alipaineistamisessa onkin tapahtunut
EU:n alueella 2005. Purkutyössä asbestille voivat yhä altistua
edistystä. Ongelma kuitenkin on, että aluehallintovirastojen
niin työntekijät kuin sivullisetkin, ellei työssä käytetä asianmu-
resurssit eivät riitä valvontatyöhön.”
”Parhaillaan valmisteilla on uusi laki ja asetus asbesti-
kaisia suojauksia.
Monilla Suomen saneeraustyömailla asbestille altistutaan
turhan päiten. Tiiviitä suojapukuja, hyviä hengityssuojaimia,
töistä. Näillä näkymin ne tulevat voimaan vuonna 2015”,
Salmi mainitsee.
alipaineistuslaitteita ja osastoivia tilapäisseiniä olisi helposti
saatavilla.
Asiantuntijat apuun
”Lainsäädännössä kyllä kerrotaan, miten asiat pitäisi hoitaa asbestisaneerauksissa. Alalla kuitenkin on ikävä kyllä
useita toimijoita, joilla asiat eivät ole kunnossa”, toteaa Suo-
Salmi muistuttaa, että vastuu turvallisesta saneeraamisesta on
urakoitsijan lisäksi myös työn tilaajalla.
”Esimerkiksi kaikissa taloyhtiöissä ei ole pätevyyttä valvoa,
men Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden liitto SAP ry:n hallituk-
hoidetaanko purkutyöt kunnolla. Joillekin on tärkeintä, että
sen puheenjohtaja Kai Salmi.
asiat näyttävät paperilla oikeilta ja että rakennusliike lähettää
”Kova hintakilpailu on johtanut siihen, että työmailla tingitään suojausten tasosta.”
mahdollisimman pienen laskun.”
”Rakennusten omistajien pitäisi olla valveutuneempia”,
Salmi sanoo.
Ammattipätevyyttä ja uusia säädöksiä
Hänen mukaansa asbestikartoitukseen olisi usein syytä
Vuonna 2008 Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden liitto kut-
ottaa mukaan spesialisti, jolla on AHA-pätevyys (AHA =
sui kokoon työryhmän pohtimaan alalla havaittuja epäkohtia.
asbesti- ja haitta-aineasiantuntija).
Samalla selvitettiin mahdollisuutta luoda alalle asbestipurkajan pätevyyskorttijärjestelmä helpottamaan tilannetta. Mukaan
tuli edustajia muun muassa Rakennusteollisuus RT:stä, Suomen
Kiinteistöliitosta, RAKLI ry:stä sekä aluehallintovirastosta (AVI).
Vuoden 2010 alussa toimikunta sai valmiiksi AV-järjestelmän (Asbestityön varmistusmenettely), joka on eräänlainen ammatillisen pätevyyden sertifiointijärjestelmä. Nykyisin
”Asiantuntijan avulla olisi helpompaa laatia korjaussuunnitelma, aikataulu ja realistinen budjetti”, muistuttaa Salmi.
Joskus rakennuttaja saattaa ilmoittaa, että asbestikartoitusta ei laadita, vaan linjasaneeraustyö tehdään ’asbestityön
omaisesti’ – ja sitten toimitaan ilman riittäviä suojauksia.
”Jos rakenteissa edes saattaa olla asbestia, niin työ on tehtävä asbestityönä. Mitään välimuotoja laki ei tunne.”
asbestipurkutyötä saa tehdä vain työsuojeluviranomaisen valtuuttama työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja.
Uhkatekijöitä on uusissakin taloissa
”Halusimme saada järjestelmän parempaan kuntoon. Sit-
Tyypillisiä riskikohteita linjasaneerauksissa ovat kylpyhuonei-
temmin esimerkiksi dokumentoinnissa, ilmanäytteiden ottami-
den kiinnityslaastit ja laatat, putkien eristeet sekä lattialiimat.
”Jos talo on rakennettu vuoden 1990 jälkeen, siinä ei periaatteessa pitäisi olla asbestia. Silti uusissakin taloissa asbestimateriaaleja voi tulla vastaan”, tarkastaja Mikko Mäkelä
Etelä-Suomen aluehallintovirastosta varoittaa.
”Remonttien ennakkosuunnittelu on tärkeää. Ennen työn
aloittamista olisi syytä ottaa näytteitä materiaaleista, jos niissä
epäillään olevan asbestia.”
Mäkelän mukaan