KUVA: KARI KOSKENLAAKSO
Yhteisessä rintamassa
Ensimmäisenä toteutettiin vuonna 2011 putkiston kuntotutkimus kaikissa taloissa ja sen tulosten perusteella päätettiin
edetä. Hanketta luotsaamaan tuli hanketoimikunta, johon kuuluu kustakin taloyhtiöstä hallituksen puheenjohtaja ja yksi hallituksen jäsen. Hankkeeseen päätettiin sisällyttää vesi- ja viemärijohtojen uusiminen, kylpyhuoneiden saneeraus, sähkö- ja ITjärjestelmien uusiminen sekä saunaosastojen kunnostus.
Entä sitten ne säästöt? Kleemola arvelee, että ryhmäkorjaushanke toi noin 10 prosentin rahallisen säästön verrattuna
siihen, että kukin taloyhtiö olisi itse hoitanut oman remonttinsa.
Prosessin aikana taloyhtiöt selvittivät myös ”soolovaihtoehtoa”
ja se todella olisi tullut kalliimmaksi.
Ville Ranta-Korpi Sweco Taloyhtiöpalveluista kertoo, että
hänen osaltaan jättiprojekti oli varsin ikimuistoinen, koska se
oli ensimmäinen laatuaan. Ainoaksi Swecolla se ei ole jäänyt
ja lisää on tulossa.
”Tulevaisuudessa vastaavia hankkeita tulee varmasti vastaan enemmän, sillä maassa on meneillään putkiremonttien
aalto ja tarvetta leveämmille hartioille on varmasti monessa
taloyhtiössä.” Nyt korjataan Suomeen vuosina 1960–1990
aluerakentamisella nousseita lähiöitä – ja työtä riittää vielä
Laattapiste Oy vastasi edustavista kylpyhuonekalusteista ja
vuosikymmeniksi eteenpäin.
laatoista. Projektipäällikkö Kari Koskenlaakso Laattapisteestä
”Ryhmäkorjaus on fiksu ja nykyaikainen tapa toimia ja
kertoo, että jättiprojektia varten oli tuotteistettu räätälöity
paketti talojen asukkaita varten. Yhteistyö Swecon ja Remontti-
myös urakoitsijan kannalta mielekäs: jos ensimmäistä rappua
partion kanssa toimi hyvin läpi projektin:
tehdessä otteissa on vielä harjoittelua, niin sen jälkeen kaikki
sujuu jo rutiinilla”, Ranta-Korpi uskoo.
”Swecon kanssa olemme itse asiassa tehneet yhteistyötä
monessa projektissa