PU-eristettä on ruiskutettu muun
muassa Helsingin Kallion
virastotalon ryömintätilan kattoon.
Hänen mukaansa varsinkin ruiskutettava Ekospray 40E
-eristemateriaali soveltuu hyvin asuintalojen korjausrakentamiseen.
Alapohjia saneerattu asunnoissa ja virastoissa
Esimerkiksi Helsingissä asennettiin ruiskutettavaa PU-eristettä
kerrostalon alapohjaan Savelassa muutama vuosi sitten.
”Savelan kerrostalokohteessa oli levitetty sorapeti ja asennettu sen päälle eristelevy. Lattiat oli valettu siten, että ne eivät
olleet maanvaraisia vaan kantavia. Kun sorakerros painui, sokkelin alle pääsi kylmyyttä”, Mansala kertoo.
”On poikkeuksellista, että lattia ei painu, jos maa painuu.
Yleensä lattia painuu mukana.”
”Olemme olleet mukana sellaisten homekoulujen saneerauksissa, joissa rakennuksen alapohjan alta on löytynyt vanhoja betonilaudoituksia. Sellaisissa tapauksissa homeiset laudat viedään pois, minkä jälkeen pohja puhdistetaan ja eristetään ruiskutettavalla polyuretaanilla.”
Keväällä 2013 Purfin Oy:llä ja Eriman Oy:llä oli laajempikin projekti, jossa Helsingin Kallion virastotalon ryömintätilan
katto tiivistettiin ruiskutettavalla PU-eristeaineella.
”Virastotalon ryömintätilan korjaus oli STARA:n hanke.
Vuonna 2012 teimme STARA:lle eristyksiä useissa kohteessa”,
Mansala mainitsee.
Kallion virastotalon ryömintätilassa Helsingissä eristystyö
tehtiin telineiltä, joita siirrettiin työvaiheiden mukaan. Avarammissa tiloissa – esimerkiksi halleissa – ruiskutettavia kattoeristyksiä asennetaan yleensä nostolavojen tai saksinostimien avulla.
”Suomessa on tehty jonkin verran myös ruiskutettavia vesieristyksiä. Sellaisten käyttö luultavasti lisääntyy vielä paljonkin.
Niissä on samat edut kuin eristevaahdossa: niitä voidaan levittää millaiselle pinnalle tahansa ja niillä saadaan aikaan yhte-
”Kun mies mahtuu menemään sisään ryömintätilaan, eris-
näistä, kestävää eristystä”, sanoo Mansala.
tystyö voidaan tehdä ilman että tarvitsisi tehdä sokkeleihin isoja kulkuaukkoja. Niinpä työ edistyy nopeasti.”
Siivonen muistuttaa, että Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla
rakennetuissa taloissa ei ole paljonkaan alapohjaeristeitä.
Polyuretaani sopii kosteisiin oloihin
Usein päätös ruiskutettavan PU-eristeen käytöstä tehdään työsuunnitteluvaiheessa.
”Näissä taloissa ryömintätilat ovat yleensä kosteita ja kyl-
”Tyypillisesti suunnittelija piirtää alun perin saneeraussuun-
miä. Kosteutta voi päästä alapohjasta rakennuksen asuintiloi-
nitelmaan polyuretaani- tai styrox-levyn. Urakoitsija esittää sit-
hin. Mutta kun alapohja tiivistetään ja eristetään ruiskuttamal-
ten työmaalla ruiskutettavan eristeen käyttöä.”
la, lattiarakenteet pääsevät kuivumaan. Samalla asumismukavuus ja energiatehokkuus paranevat.”
Polyuretaanieriste on hajuton, pölytön ja myrkytön. Se ei
homehdu eikä lahoa käytössä.
Ruiskutettava PU-eriste valmistetaan tai ruiskutetaan rakentajan tarpeiden mukaan.
”PU-eriste on solumuovieriste, jolla voidaan toteuttaa
ohuempia ja tiiviimpiä eristeratkaisuja kuin muilla eristeillä.
”Ehkä vain parissa kohteessa vuosittain on jo alun alkaen
harkittu eristeruiskutusta. Suunnittelijoilla ei ole aina tietoa ruiskutusmenetelmästä”, Mansala epäilee.
”Kyseessä on kuitenkin hyvä menetelmä, jota voitaisiin käyttää nykyistä enemmänkin.”
Monimuotoisten rakenteiden tiivis lisäeristäminen onnistuu
polyuretaanieristeellä ilman koolauksia tai tukirakenteita.
”Kosteissakin olosuhteissa PU-eriste säilyttää hyvin eristys-
Umpisoluinen PU-eriste on myös kosteusteknisesti luotettava ra-
ominaisuutensa. Se ei homehdu tai lahoa, vaan muodostaa il-
kenne.”
ma- ja höyrytiiviin kerroksen alapohjaan.”
”Asennuskohteessa ruiskutettava spray-polyuretaanieris-
”Eriste myös kestää kävelyä, joten sen päällä voidaan tar-
te liimautuu rakenteisiin samaan tapaan kuin saumaeristeet ja
vittaessa liikkua huolto- ja korjaustöiden yhteydessä”, Siivonen
muodostaa tiiviin eristeen”, Siivonen korostaa.
kehuu eristettä.
4 / 2013
kita 21