KITA 4/2011 | Page 28

MONI KAKKU PÄÄLTÄ KALLIS ESTETIIKAN SIJAAN JULKISIVUREMONTEISSA PUHUTTAA NYT ENERGIATEHOKKUUS TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: RISTO VALKEAPÄÄ Julkisivuremontti on – jos mahdollista – putkiremonttiakin herkempi aihe taloyhtiöissä, sillä julkisivun kauneus on usein katsojan silmässä. Saitaa katsojaa taas kirpaisee huomattavasti enemmän taloudellinen lommo lompakossa kuin esteettinen haitta seinässä. Julkisivuremontti ei kuitenkaan koskaan ole pelkkää kosmetiikkaa, vaan siihen liittyvät kysymykset mm. energiatehokkuudesta ja kosteusvaurioista. Kukkaroonsa liian tarkasti tarrautuva saattaakin huomata, että remontin lykkääminen se vasta kalliiksi tuleekin. TOISIN KUIN usein on laita linjasaneerausten kohdalla, jul- saavutettiin kohteessa, jossa oli tehty 100 mm lisälämmöneris- kisivuremontin tilanneet taloyhtiöt tapaavat myös olla tyytyväi- tys ja levyverhous julkisivuille sekä uusittu kaikki ikkunat. Pää- siä tehtyyn työhön. Stina Linnen tutkimuksessa selvitettiin tehty- osin suurimmat säästöt saavutettiin kohteissa, joissa ulkovai- jen korjausten vaikutusta asumisviihtyvyyteen ja kysyttiin asuk- pan korjausten lisäksi tehtiin toimenpiteitä lämmitys- ja ilman- kaiden mielipiteitä mm. lämpötilasta, vetoisuudesta, ilmanlaa- vaihtojärjestelmille. dusta ja rakennuksen ulkonäöstä korjauksen jälkeen. Kyselyn Kuriositeettina sopii mainita, että muutamassa kohteessa perusteella asukkaat ovat pääosin tyytyväisiä korjauksiin: vas- kulutus itse asiassa nousi korjauksen jälkeen. Selvää syytä ku- tanneista 65 % koki korjauksen rahan ja vaivan arvoiseksi ja lutuksen nousulle ei löytynyt, mutta esimerkiksi suuret muutok- 68 % koki asumisviihtyvyydenparantuneen jonkin verran tai set käyttöveden kulutuksessa, ilmanvaihdon lisäys tai asukkai- merkittävästi. Asukkaiden mielestä eniten oli parantunut raken- den vaihtuvuus voivat olla vaikuttavia tekijöitä. nuksen ulkonäkö korjauksen vaikutuksesta. Optimoi lämmitys ja ilmanvaihto 70’s Show On myös huomattava, että rakennuksen lämpöolosuhteet ja il- Linnen tutkimuskohteista suurin osa oli rakennettu 1970-luvun manvaihdontarve tarve muuttuvat julkisivukorjauksen vaiku- alussa, jolloin tehtiin liki neljännes koko Suomen asuinkerros- tuksesta rakenteiden tullessa tiiviimmiksi ja paremmin lämpöä taloista. Koska 1970-luvun rakennusten ominaiskulutukset ovat eristäviksi. Julkisivukorjausten jälkeen tuleekin aina tarkistaa, kaikkien aikojen suurimpia, juuri näiden rakennusten energia- perussäätää ja tasapainottaa lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestel- taloudellinen korjaus nähtiin kannattavimmaksi. mät, jotta varmistetaan hyvä asumisviihtyvyys ja saavutetaan Tutkimuksen mukaan lämmönkulutus pienentyi kohteissa keskimäärin 14 %, mikä vastaa noin 5,6 kWh/m . Vaihtelu 3 tutkimuksessa oli tosin suurta (välillä 3–34 %). Suurin säästö 26 kita 4/ 2011 julkisivukorjaukselle suurin mahdollinen energiansäästö. Julkisivujen peittävä korjaus ja siihen liittyvä lisälämmöneristäminen voivat nostaa rakennuksen ja kiinteistön arvoa