KITA 3+4/2010 | Page 36

latauspisteitä. Myös kehittyneillä ilmanvaihdon ja muun talotekniikan ratkaisuilla pyritään vähentämään rakennuksen energiankulutusta. ”Taloon asennetaan uudenlaiset mittaus- ja säätöjärjestelmät, joita ABB ja Fortum ovat kehittäneet. Kiinteistöstä tulee keskikokoinen asuinkerrostalo, jossa on 42 huoneistoa ja kahdeksan kerrosta”, Ryynänen mainitsee. Maalämpöä myös kerrostaloihin Lämpöpumput ovat viime vuosina yleistyneet pientaloissa. Niillä saadaan uusiutuvaa energiaa, jonka käyttöön EU-direktiivitkin ohjaavat. Kallioon porattavista kaivoista saatava maalämpö ei kuitenkaan enää ole aivan tavaton ratkaisu myöskään kerrostalojen lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen Maskuun on rakennettu maalämmöllä lämpiävä kerrostalo, johon asukkaat muuttivat kesällä 2009. Hiljattain samantyyppinen talo on rakennettu myös Mikkeliin. Vaikka Suomessa maalämpö ei ole erityisen yleisesti käytetty vaihtoehto kerrostaloasumisessa, Ruotsissa tätä ratkaisua on sovellettu laajemminkin. Useimmiten asuinkerrostaloja rakennetaan kaukolämpöverKisakallion urheiluopiston rakennuksiin saadaan lämmitys- ja jäähdytysenergiaa Lohjanjärveen upotetuista vesistölämpöputkistoista. kon läheisyyteen. Maskun tapauksessa kaukolämpöverkkoa ei ollut saatavilla, joten muita lämmitysvaihtoehtoja oli harkittava. Asia ratkesi sillä, että maalämmön laitteistot veivät talossa Uudenlaisia kerrostaloja suhteellisen vähän tilaa. Taloon saadaan nyt energiaa kolmes- Esimerkiksi Kuopiossa on parhaillaan viimeistelyvaiheessa ta porakaivosta, joiden syvyys on 185 metriä. Suomen ensimmäinen nollaenergiakerrostalo. Opiskelija-asuntolaksi rakennettavan talon on määrä valmistua vuoden 2010 Pellettilämmitys vaihtoehtona loppuun menness