PÄÄSTÖT NOLLAAN Kokonaan oma lukunsa on alati kiris-
toista kerrostaloista, voi olla halvempaa ja järkevämpää pur-
tyvät uusien rakennusten energiatehokkuutta koskevat EU-mää-
kaa ja rakentaa uusi tilalle.”
räykset. Tämän vuoden alussa rakennusmääräykset kiristyivät
Ekotehokkuusremppaakaan Airaksinen ei suosittele oiko-
30 prosentilla ja seuraavan kerran energiaruuveja tiukataan
päätä talolle kuin talolle, vaan neuvoo linkittämään vihreät
(20 prosentilla) vuonna 2012. Vuoteen 2021 mennessä nor-
uudistukset esimerkiksi julkisivuremontin yhteyteen.
mien on tarkoitus saavuttaa jo lähes nollaenergiataso.
Mutta miten konservatiiviseksi mielletty rakennusala pysyy
LUOKAN MALLIOPPILAS? Tutkimusprofessorin roo-
näin hurjien energiatalkoiden vauhdissa? Airaksinen ei usko,
lissa Airaksinen johtaa ja osallistuu alansa tutkimukseen
että kova tahti tuottaa sanottavia ongelmia:
osana kansainvälistä tutkimusyhteisöä. Hänen mukaansa
”Tätä viestiä on rummutettu jo pitkään, ainakin vuodesta
2003. Alalla on mielestäni olemassa oikeanlainen tahtotila.”
EU ei unohtanut vanhoja talojakaan, vaan myös korjausra-
Suomi on joissain asioissa kärkijoukoissa, joidenkin suhteen taas jälkijunassa.
”Esimerkiksi rakennusten eristys- ja ilmanvaihtorat-
kentamiseen haetaan kansallisia energiatehokkuuden vähim-
kaisut ovat sellaisia, missä olemme olleet muita edellä.
mäisvaatimuksia.
Keski-Euroopassa kopioidaan nyt niitä ratkaisuja, jotka
”Korjausrakentamisessa meillä on olemassa erittäin iso
massa, joka vaati toimenpiteitä”, näkee Airaksinen. Lähiöi-
meillä olivat käytössä 1990-luvulla”, hän heittää.
Toisaalta muut maat ovat olleet valveutuneempia las-
den suhteen Airaksinen on valmis nostamaan peukun pystyyn
kemaan rakentamisen päästövaikutuksia. Suomessa hii-
– kelpaa korjattavaksi – mutta on tapauksia, jolloin peukalo
lisyntejä on alettu kirjaamaan pitkin hampain ja muutos-
osoittaa alaspäinkin.
vastarintaa potien.
”Jos on kysymys esimerkiksi
puoliautioituneista huonokun-
Vuonna 2003 väitellyt Airaksinen oli aikoinaan Suomen ensimmäinen LVI-alan naistohtori. Hänen ollessaan
töissä Optiplanilla, emoyhtiö NCC:llä ei ollut 2 000 ihmisen palkkalistoilla muita tohtoreita laisinkaan. Airaksinen toteaa, rakennusalalle tehdään ylipäätään vähän väitöskirjoja:
”Sellainen perinne ja kulttuuri tavallaan puuttuu.” ■
3–4 / 2010
kita 31