työ ja
sen tekijä
EKOMPAA ELÄMÄÄ
VTT:N MIIMU AIRAKSINEN ETSII VIHREITÄ JA
FIKSUJA RATKAISUJA
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: SINI PENNANEN
Tekniikan tohtori Miimu Airaksinen on paljon vartijana
VTT:n rakennetun ympäristön ekotehokkuuden
tutkimusprofessorina. Vuosi sitten käynnistyneen
tutkimusprofessuurin toimialana on rakennusten ja
rakennetun ympäristön energia- ja ekotehokkuuden
parantaminen – ja paljon pitäisi tapahtua, että
suomalaisten elintavat saataisiin ekommaksi.
KOKO NAAPURUSTO SYYNIIN Airaksinen myös
huomauttaa, että Suomessa on turhan paljon tuijotettu
vain rakennusten energiataseita.
”Tutkimus on siirtymässä koskemaan kokonaisia alueita,
jolloin osaoptimoinnin vaara vähenee.”
Tällöin mukaan tulee yhteisöjen oma sisäinen dynamiikka
ja infrastruktuuri eri muodoissaan. Asioilla voi olla merkitystä
suorasti tai epäsuorasti, ja tätä kaikkea VTT tutkii mm. mallintamalla eri alueita tai kaupunginosia. Kun suurennuslasin alla
on kokonainen yhteisö, paljastuu erilaisia ”arvoja ja arvoituk-
AIRAKSINEN EI kuitenkaan liity kuoroon, joka manaa haja-
asutuksen valtavaa energiatuhlailua ja vaatii tiiviimpää kaupunkirakennetta patenttiratkaisuna kaikkeen.
”Myös haja-asutusalueille on löydettävissä ekotehokkaita
sia”, Airaksinen muotoilee.
VTT haluaa linkittää ekoajatteluun myös älykkäät ratkaisut. Airaksinen johtaa VTT:n Ekotehokas älykäs rakennettu ympäristö -innovaatio-ohjelmaa, jossa hyödynne-
ratkaisuja: lämpöä voidaan tehdä biopolttoaineista, töitä etä-
tään VTT:n koko organisaation moniteknologista osaa-
nä ja palveluita ostaa internetistä”, listaa Airaksinen.
mista.
Eko- ja energiatehokkuus kulkevat pitkälti käsi kädessä,
mutta eroavaisuuksiakin löytyy. Airaksinen selventää, että ekotehokkuus ottaa energiatehokkuutta laajemmin kantaa mm. energian-tuotantotapaan sekä sen ilmastovaikutuksiin.
”Energiankulutuksen laskeminen on erittäin tärkeää, mutta sen ohella pitää miettiä miten energia tuotetaan, voiko sen tehdä paikallisesti tai voiko sitä varastoida.” Samalla kun energiankulutusta painetaan alas, oikeiden materiaalien merkitys nousee.
30 kita 3–4 / 2010
”Älykkäät ympäristöt ohjaavat ihmisiä tekemään
oikeita valintoja”, Airaksinen kuvailee. Ekoälykäs on
myös turvallinen – hellat ja kahvinkeittimet eivät enää
jää päälle, ja ovet tulevat lukkoon.