Ryhmäkorjaus on omiaan etenkin 1960- ja 70-lukujen lä-
mietitty kovasti, miten lähiöiden kunnostamisesta saadaan kan-
hiöihin, joissa on samantyyppistä suunnittelua. Ryhmäremontil-
nattavaa liiketoimintaa. Lindemanin mukaan vastaus piilee pro-
la haetaan volyymin kasvua, joka voidaan hyödyntää hankin-
jektien ”paksuntamisessa ja pidentämisessä”.
noissa ja korjaustyön oppimisessa. Kun samalla työporukalla
Paksuntamisessa on kyse siitä, että putkiremontin ympärille
pääsee tekemään aikalailla identtisiä kylppäreitä ikään kuin
kasataan laajempi kokonaisuus ja useita yhtiöitä, ehkä koko lä-
liukuhihnalta, työ nopeutuu loppua kohden huomattavasti. Ko-
hiö. Pidentäminen tarkoittaa NCC:n mietteissä sitä, että raken-
konaissäästöt voivat olla hyvinkin 10-15 prosentin luokkaa.
tamisen lisäksi yhtiön pitäisi päästä mukaan jo suunnitteluvai-
”Esimerkiksi työmaalogistiikan järjestäminen on iso kysymys. Myös projektin käynnistyskustannuksiin ryhmäkonsepti tuo helpotusta”, Lindeman huomauttaa ja lisää, että kun rakentamispuoli on konseptoitu riittävän pitkälle, ehditään tehdä
enemmän asioita myös toimivan viestinnän eteen.
Rakennusliikkeet ympäri maan ovat perinteisesti saaneet
heeseen.
Asuntorakentamisen aluejohtaja Harri Savolainen selventää:
”Perinteisesti marssijärjestyshän on se, että asunto-osakeyhtiö palkkaa jonkun tekemään suunnitelmat, joiden pohjalta projekti sitten kilpailutetaan. Näin taloyhtiö uskoo saavansa par-
asukkailta sapiskaa siitä, että tieto ei kulje ja heidän huoliaan
haan hinnan – mutta onko se kuitenkaan se kaikkein taloudelli-
ei oteta huomioon. NCC on tiedostanut ongelman aina siinä
sin hinta?” Savolainen kysyy.
määrin, että projektiin voidaan nimetään asiakaspalveluinsinööri, joka vastaa tiedottamisesta.
Kun rakentaja joutuu tekemään tarjouksen jonkun toisen tahon laatiman suunnitelman perusteella, hänen on laitettava hintaan mukaan tuntuvasti riskilisää siitä yksinkertaisesta syystä, et-
REMONTTIBONUKSENA TALO? Asiakaspalvelukärjel-
tä hän ei voi tietää millä vakavuudella suunnitelmien laatija on
lä liikkeellä NCC oli myös taannoisessa Tee parannus! -kisas-
työhönsä paneutunut.
sa, jossa yritys nappasi kumppaneineen voiton sijaisasumiskonseptillaan. Kyseessä on käytännössä talo tai parakkiasun-
OSAOPTIMOINTI TIENSÄ PÄÄSSÄ Lindeman ja Savolai-
to, jonne asukkaat pääsevät putkiremonttia pakoon kotikulmil-
nen kaipaavatkin toimialalle jonkinlaista projektinjohtomallia,
le. Yhtenä vaihtoehtona opiskeluasunnoista tuttu solukämppä
joka pääsisi irti sammakkoperspektiivistä ja osaoptimoinnista.
sijaisasuntona voisi tuoda lähiöihin uudenlaista yhteisöllisyyt-
Tällöin suunnittelu ja toteutus voitaisiin yhdistää samalle toimi-
tä, Lindeman arvelee.
jalle ja lisätä janan jatkoksi vielä kolmas elementti: kiinteistön
”Ja jahka remontti on ohi, pysyväksi rakennettu talo saa
uuden elämän esimerkiksi asukkaiden kerhotilana tai muuna
kokoontumispaikkana.” Näin remontista jäisi muutakin käteen
kuin uutuuttaan kiiltävät pöntöt ja kaakelit.
NCC:llä on kiikarissa ryhmärakentamisen pilotti Maunu-
käyttö. Energia- ja ympäristövaatimusten jatkuvasti tiukentuessa
asuntojen käyttö ja huolto ei voi olla sivuseikka.
Mutta kenen rahkeet ja auktoriteetti riittäisivät kympin rooliin alalla, jota ei juuri ole tunnettu harmoniastaan? Miehet
myöntävät, että kyseiset saappaat on vaikea täyttää vallitsevan
lassa, jossa mukaan on tulossa 5–6 asunto-osakeyhtiötä ja
epäluottamuksen ilmapiirin takia. Sitä vastaan tulisikin käydä
500 asuntoa. Maunulassa asunto-osakeyhtiöillä onkin nyt ryh-
juuri lisäämällä läpinäkyvyyttä ja vaihtoehtoja, tarjoamalla hin-
mässä tekemisen meininki. Lindeman myöntää, että konseptin
tatietoja ja monivuotiset takuut.
kannalta Maunula-urakan koostumus ei ole optimi: kerrostalot
Savolaisen mukaan taistelu lähiöistä on kaikkea muuta kuin
on rakennettu eri vuosikymmeninä ja ne ovat vähän hajallaan
hävitty. Valttikorttina on edelleen se vanha klassikko: sijainti, si-
maantieteellisesti.
jainti, sijainti. ”Aikoinaan lähiöt tehtiin kaupungin laitamille,
Pääkaupunki seudulla on lukuisia erinomaisia lähiöitä ryh-
mutta nyt ne ovat integroituneet kaupunkirakenteeseen.”
mäkorjauksiin. Espoon puolelta löytyy Soukan ryhmäkorjaushanke, jossa on kasassa parikymmentä samankaltaista asun-
OSTARISTA HELMI Asukkaita kuitenkin tarvitaan lisää ja pal-
to-osakeyhtiötä. Eikä tässä vielä kaikki: ”Yhteensä Soukan alu-
velut takaisin. Tässä auttaa työkalupakki, joka sisältää lisä- ja
eelle on 94 asunto-osakeyhtiötä, jotka on aikoinaan rakennet-
korjausrakentamista sekä kokonaan uusia taloja.
tu neljän vuoden sisään”, Lindeman kertoo. Espoon kaupun-
Lindeman pitää tärkeänä, että myös lähiöiden ostoskeskuk-
k