KITA 3/2018 - Page 45

”Keskikaupunkien arvorakennuksia korjataan monesti vanhoilla menetelmillä, joiden on todettu kestävän aikaa hyvin.” ”Asiat riippuvat paljolti niin rakennuk- sesta kuin sen kunnossapidostakin. Alalla on tapahtunut kehitystä, mutta silti monia perinteisiä julkisivujen korjausmenetelmiä käytetään vielä pitkään.” Toki arvotaloja usein korjataan vanhoilla menetelmillä myös siitä syystä, että kaupungin rakennusvalvonta vaatii säilyttämään suojeltujen rakennusten julkisivujen ilmeen entisellään. ”Tiiltä on käytetty kauan runkorakenteena ja julkisivuissa, ja se on edelleenkin hyvä materiaali. Tiili on säätä kestävä materiaali, joka imee kosteutta mutta myös päästää kosteuden ulos. Saumauslaasti voi olla rakenteen heikko kohta, sillä aika ajoin tiilirakenteissa on käytetty huonoja laasteja.” ”Uutta puhdasta tiilijulkisivua teh- dään moniin tämänkin päivän rakennuk- siin”, Treuthardt muistuttaa. Uudet tekniikat kehittyvät Vanhoja betonielementtijulkisivuja on korjattu useasti lämpörappaamalla. Tänäpäivänä levyrappaus on kuitenkin yleistynyt laajalti. ”Tällä tavoin saadaan aikaan aiempaa hengittävämpi julkisivu. Kuorirakenne voi tavallaan elää omaa elämäänsä”, selittää Treuthardt. ”Joskus on järkevää purkaa vanhat elementit kokonaan pois, mutta nykyään vaurioituneitakin julkisivuelementtejä on mahdollista kunnostaa.” Nykypäivän todella korkeissa kerrostaloissa on julkisivuissa paljon lasipintaa, joka on suunniteltu kestämään kovissakin sääolosuhteissa. ”Julkisivujen materiaali on joka tapauk­sessa valittava siten, että julkisivu on huollettavissa”, Treuthardt korostaa. Hän toivottaa Julkisivuyhdistyksen uudet talvikorjausohjeet tervetulleiksi. ”Ei ole mitään syytä, miksi julkisivuja ei voitaisi korjata talvellakin. Kun talvikorjaukset yleistyvät, se tulee näkymään myös kustannuksissa”, Treuthardt pohtii. n 3 /  2018  kita 45