KITA 3/2018 - Page 11

BAROMETRIN MUKAAN 46 prosenttia taloyhtiöistä ryhtyi Heitetään kylppäri bussin alle? putkiremontin valmisteluun, koska pitkän tähtäimen suunnitel­ Barometrin mukaan putkiremontissa korjataan tyypillisesti käyt­ massa oli otettu kantaa remontin ajankohtaan. Jonkin verran tövesiputket (92%), kylpyhuoneet (71%), talon sisäpuoliset taustalla häivähtivät myös putkiston kuntotutkimukset sekä jo viemärit (70%), pohjaviemärit (62%) ja tonttiviemärit (50%). sattuneet putkivuodot. Melko usein putkirempan kylkiäiseksi koplataan vaikkapa tie­ 54 prosenttia taloyhtiöistä sen sijaan käynnisti putkire­ monttihankkeen vasta pakon (tai ainakin puolipakon) edessä, esimerkiksi huomatessaan, että rakennuksen putket vuotivat tai märkätilat olivat vaurioituneet. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometriä on tehty vuodesta 2009 ja se on kattavin tutkimus suomalaisten asunto-osake­ yhtiöiden putkiremontteihin. Tutkimukseen vastasi 174 isän­ nöitsijää ympäri Suomea. Kokonaisurakka kiinteällä hinnalla, kiitos! Isännöintiliiton kehityspäällikkö Pekka Harjunkoski toteaa, että yllättävää barometrin annissa on se, että vaikka kuinpa pal­ jon puhutaan mm. lisärakentamisesta, tonttien myymisestä ja ryhmäkorjauksista remontin rahoituksen muotoina, kovin har­ vassa tapauksessa niitä on kuitenkaan edes harkittu. ”Tiettyä varovaisuutta ja ehkä konservatiivisuuttakin put­ kiremonttien päätöksentekoon liittyy. Ehkä sama näkyy myös hankemuodoissa: ylivoimaisesti yleisin hankemuoto on edel­ leen ’kiinteähintainen kokonaisurakka hintakilpailulla”, hän toliikennekaapelointi tai antennijärjestelmä (58%) tai sähköjär­ jestelmän (55%) tai lämmitysjärjestelmän tuunaus (45%). Harjunkosken mukaan kylpyhuoneet jätetään usein korjaa­ matta, mikäli taloyhtiötä alkaa hirvittää remontin hintalappu. Tämä on kuitenkin asukkaiden kannalta huono veto, koska asumismukavuus ei parane. ”Lisäksi puutteelliset vesieristeet muodostavat merkittävän riskin talon rakenteille”, Harjunkoski huomauttaa. ” Tiettyä varovaisuutta putkiremonttien päätöksentekoon liittyy. toteaa. ”Putkisodasta” selvinneet taloyhtiöt ovat kuitenkin järjes­ Konstit on monet tään tyytyväisiä urakkaan. Barometrin mukaan hinnoittelu piti Käytetyissä tekniikoissa alkaa esiintyä hajontaa, etenkin kutinsa 88 % tapauksista ja jälki oli hyvää tai erinomaista viemäripuolella. Barometrin mukaan talon sisäpuolisissa 84  %:ssa. Harjunkoski toteaa, että putkiremontti on ”ehdotto­ viemäreissä uusien, korjaavien menetelmien osuus on noussut masti mainettaan parempi”. noin kolmannekseen, yleisimpänä menetelmänä ”Tämä näkemys tulee sekä isännöitsijöiltä että hallituk­ sen jäseniltä. Taloyhtiöt, joissa remontti on edessä, pelkää­ sukkasujutus/sukitus. Pohjaviemäreissä sukituksen osuus on noussut lähes 40 vät että hinnoittelu ja aikataulut pettävät, mutta ne yhtiöt joissa prosenttiin ja tonttiviemäreissä sukituksen osuus on 22% ja remontti on tehty, ovat näihin tyytyväisiä”, hän summaa. massauksen/ruiskuvalun/pinnoituksen osuus on 2%. ”Korjaavat menetelmät ovat moninaiset ja niissä on tapah­ Laastariremontti ei auta tunut kehitystä tällä vuosikymmenellä”, toteaa Harjunkoski. Päätöksenteossa sen sijaan haasteita riittää – siis siinä, että Käyttövedessä käytetään vain putket uusivia menetelmiä. hankesuunnitelmaa ryhdytään tekemään, täsmentää Harjun­ koski. ”Ja usein päätöksenteko käynnistyy myöhässä eli kun Desibelit haltuun on jo jouduttu tekemään vuotojen paikkauksia ja kosteusvau­ Tuotepuolella desibeliviemäri on myötätuulessa, kun valmista­ riokorjauksia isolla rahalla.” jilla alkaa olla useampaa eri mallia tarjolla. Desibeliviemärei­ Harjunkoski huomauttaa, että erityisesti iäkkäillä kiinteis­ den äänen vaimennusta voidaan tehostaa erikseen valmista­ töillä pitäisi olla kiinteistön teknisten järjestelmien korjaussuun­ jien omilla ääntä vaimentavilla kannakkeilla, jolloin päästään nitelma – hyvänä nyrkkisääntönä Harjunkoski pitää 50 vuotta. mahdollisimman hiljaiseen lopputulokseen. Toimitusjohtaja ”Jos kiinteistöön ei ole tehty putkiremonttia siihen men­ Pasi Mönkäre Warla Trade Oy:stä kertoo, että yritys on ollut nessä, on jo kiire alkaa valmistella sitä”, Harjunkoski sanoo. mukana monissa remonteissa, joissa valurautaviemärit korva­ Harjunkoski myös kehottaa osakkaita menemään yhtiö­ kokouksiin tutustumaan taloyhtiön tilanteeseen, sillä kiinteis­ taan muovisilla desibeliviemäreillä. ”Desibeliviemärit kasvattavat markkinaosuuksia, koska tie­ tössä – etenkin vanhassa – saattaa muhia melkoinen korjaus­ tämys desibeliviemäreistä on lisääntynyt ja ne ovat asennus­ vaje. Hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään silloin, jos van­ ystävällisempiä kuin valurautaviemärit”, hän pohtii. han kiinteistön korjaussuunnitelmaan on kirjattu vain hank­ ”Warla Trade Oy on yksi desibeliviemäribisneksen johta­ keita, jotka eivät jostain syystä vaadi minkäänlaisia rahoitus­ vista toimijoista maassa ja tulee viemään viestiä entistä voi­ suunnitelmia. makkaammin taloyhtiöille tulevaisuudessa.” 3 /  2018  kita 11