KITA 3/2018 - Page 4

KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ SUOMALAISTA TALOYHTIÖKENTTÄÄ tarkasteltaessa selviää pian, että siellä esiintyy niin strategista silmää kuin tendenssinomaista tulipalojen sammuttelua. Maaliskuun puolivälissä julkaistu Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2018 paljastaa, että vajaa puolet taloyhtiöistä ennakoi remontteja ja reilu puolet ei. Putkiremonttibarometrin mukaan 46 prosenttia taloyhtiöistä ryhtyi putkiremontin valmisteluun, koska pitkän tähtäimen suunnitelmassa oli otettu kantaa remontin ajankohtaan. Osittain taustalla olivat myös putkiston kuntotutkimukset sekä putkivuodot. 54 prosenttia taloyhtiöistä sen sijaan ei turvautunut pitkän tähtäimen suunnitelmaan, vaan käynnisti putkiremonttihankkeen esimerkiksi siksi, että rakennuksen putket vuotivat tai märkätilat olivat vaurioituneet. Eli kärjistetysti voi todeta, että kun taloyhtiön hallitus viimein kokoontui tekemään päätöstä asiasta, kengät ja sukat olivat porukalla jo märät. Isännöintiliiton kehityspäällikkö Pekka Harjunkosken mukaan erityisesti iäkkäillä kiinteistöillä pitäisi olla kiinteistön teknisten järjestelmien korjaussuunnitelma. Harjunkoski pitää hyvänä nyrkkisääntönä 50 vuoden ikää – jos kiinteistöön ei ole tehty putkiremonttia ennen tätä rajapyykkiä, niin pyörät on syytä laittaa pyörimään. Harjunkoski kehottaa osakkaita menemään rohkeasti yhtiökokouksiin ja tutustumaan taloyhtiön tilanteeseen. Kiinteistössä saattaa nimittäin marinoitua valtava korjausvaje, joka tottuneesti vain lakaistaan maton alle kunkin hallituskauden ajaksi. Hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään silloin, jos vanhan kiinteistön korjaussuunnitelmassa on vain hankkeita, jotka eivät vaadi minkäänlaisia rahoitussuunnitelmia. Yleinen elämänkokemus opettaa, että harva projekti edistyy ilman budjettia tai resursseja. Putkiremontti tarkoittaa yleensä käyttövesiputkien uusimista ja sen yhteydessä tehtyjä muita remontteja, kuten viemäreiden, kylpyhuoneiden ja sähköjärjestelmien uusimista. Viime kädessä putkiremontin sisällöstä päättää yhtiökokous ja se vaihtelee taloyhtiöstä toiseen. Barometri paljastaa, että putkiremonteissa lähes kolmasosa kylpyhuoneista jää korjaamatta. Mikäli taloyhtiö haluaa karsia kustannuksia, kylpyhuoneiden korjaus on yleensä se asia, josta tingitään. Tarkan euron politiikka on kuitenkin sikäli ongelmallinen, että asumismukavuus ei juuri parane, jos kylppäri jää entiseen kuosiin. Kylpyhuoneissa saattaa olla myös ”vanhan koulukunnan” puutteellisia vesieristeitä, jotka ovat edelleen riski talon rakenteille, vaikka kallis putkiremontti tehdään kuinka hyvin. Vaikka putkiremonteista liikkuu paljon kauhutarinoita, moni remppa menee maaliin varsin mallikkaasti. Helmikuussa Vuoden Putkiremontti 2017 -kilpailussa palkittiin taloyhtiöt As Oy Säästökannas sekä As Oy Keinutie 7 ja As Oy Keinutie 9. Kaikista kilpailuun osallistuneista hankkeista suuri enemmistö (80%) oli toteutettu kokonaishintaurakkana. Uudet urakkamuodot, kuten tavoitehintaurakka, projektinjohtourakka ja yhteistoimintaurakka (allianssi) ovat kuitenkin lisääntymässä, kertoo kilpailun järjestäjä, Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry. Kilpailuhankkeissa esiintyi myös toimintatapaa kilpailuttaa ja valita urakoitsija jo hankesuunnitelman perusteella. Tällöin urakoitsijan materiaali-, asennustapa- ja aikatauluosaaminen ovat taloyhtiön käytettävissä, kun valitaan yhdessä elinkaarikestäviä ja taloudellisia ratkaisuja. Myös urakoitsijan perehtyminen kohteeseen jo suunnitteluvaiheessa lyhentää remontin läpimenoaikaa. AKHA ry:n mukaan onnistuneiden hankkeiden piirteitä olivat juuri taloyhtiöstrategia ja kiinteistön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmat sekä niiden noudattaminen. Taloyhtiöiden hallitukset olivat myös käyneet paljon dialogia osakkaiden ja asukkaiden kanssa sekä hanke-ehdotus- että hankesuunnitteluvaiheessa ja myös rakennusvaiheessa. 3/2018 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 info@publico.com www.publico.com PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tom Appelroth TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert.jaakkola@publico.com puh. 020 1