KITA 3/2017 - Page 64

” Pahimman terveysriskin muodostavat hengitysilmassa olevat erittäin pienet hiukkaset. Välinpitämättömyys lisää ammattitauteja Pahimman terveysriskin muodostavat hengitysilmassa olevat erittäin pienet hiukkaset, jotka pääsevät tunkeutumaan keuh­ korakkuloihin saakka. Ne aiheuttavat siellä tulehduksia, mutta voivat sen lisäksi kulkeutua edelleen ihmisten verenkiertoon ja lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. ”Todella hienojakoinen rakennuspöly ei välttämättä ole nähtävissä paljain silmin. Jo aiemmin vaarallisiksi tiedettyjen asbesti- ja kivipölyn lisäksi myös lasivillaeristeen kuitupölyn on havaittu lisäävän ammattitautiriskejä”, Tirronen varoittaa. Hänen mukaansa pölyongelman vakavuutta ei vielä ole täysin ymmärretty Suomen rakennustyömailla. Oikein suunni­ teltu ja toteutettu pölynhallinta säästäisi kustannuksiakin, sillä ”Pitkissä alihankintaketjuissa voi olla työsuojelun kannalta omat riskinsä. Nykyisin työturvallisuuskysymyksiä kuitenkin tie­ jälkisiivous on kallista. ”Työmaan esimiesten olisi valvottava, että suojaimia ja dostetaan paremmin kuin ennen, joten parempaan suuntaan suodattimia käytetään ja että pöly ei pääse leviämään raken­ ollaan menossa”, Hanhela arvioi. nuksessa. Vakuutuskorvausten saaminen ammattitautitapauk­ sissa voi olla vaikeaa, koska rakennuspölyn terveyshaitat tule­ Tehokkaat suodattimet purevat pienhiukkasiin Teollisuuden ja laitosten pölynhallintaratkaisuihin erikoistuneen vat esiin vasta ehkä 20 vuotta altistumisen jälkeen.” ”Esimerkiksi Ruotsissa HEPA-suodatuksen laiminlyömisestä Imu-Tec Oy:n toimitusjohtaja Risto Tirronen nimeää pölyn suu­ sakotetaan, mutta meillä ei juuri mitata tai valvota pölypitoi­ rimmaksi yksittäiseksi ongelmaksi nykyajan rakennustyömailla. suuksia. Eri maiden välillä on eroja työkulttuurissa. Toisaalta ”Tyypillisesti linjasaneeraustyötkin aloitetaan purkamalla Suomen nuorempi rakentajapolvi jo ymmärtää työsuojeluasi­ rakenteita, joten pölyä pääsee ilmaan jo ensimmäisestä työ­ päivästä alkaen”, hän pohtii. Jos talossa asutaan remontin aikana, asukkaiden viihtyi­ syyttä ja terveyttä voidaan pitää yllä esimerkiksi porraskäytä­ vään sijoitettavalla pölynpoistolaitteistolla. Myös ilmatiiviillä työalueilla tarvitaan pölynpoistoa. Lait­ teistoina voidaan käyttää siirrettäviä rakennusimureita, alipai­ neistajia tai keskuspölynimurijärjestelmää. ”Hyvissä rakennusimureissa on tehokkaat HEPA H13 -suo­ dattimet, jotka poistavat ilmasta myös pienhiukkasia – jopa sata kertaa pienempiä kuin mitä katupölyssä esiintyy. Esimer­ kiksi 0,3 mm:n (mikrometrin) läpimittaisia hiukkasia voidaan poistaa ilmasta 99,997 prosentin erotusasteella”, Tirronen vakuuttaa. Heikkolaatuisilla suodattimilla pölyä ei saada talteen, jol­ loin se jää kiertämään hengitysilmaan. ”Ilmassa leijuva pöly on luonnollisesti terveysriski työnteki­ jöille, jotka altistuvat jatkuvasti hienojakoisille pienhiukkasille. Toisaalta pöly on riski myös asukkaille ja jopa itse rakennuk­ selle, koska vaikkapa homeitiöt voivat pahimmassa tapauk­ sessa levitä joka puolelle taloa.” 64 kita   3 /  2017 oita hieman paremmin”, sanoo Tirronen. n