”
Pahimman terveysriskin
muodostavat
hengitysilmassa olevat erittäin
pienet hiukkaset.
Välinpitämättömyys lisää ammattitauteja
Pahimman terveysriskin muodostavat hengitysilmassa olevat
erittäin pienet hiukkaset, jotka pääsevät tunkeutumaan keuh
korakkuloihin saakka. Ne aiheuttavat siellä tulehduksia, mutta
voivat sen lisäksi kulkeutua edelleen ihmisten verenkiertoon ja
lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä.
”Todella hienojakoinen rakennuspöly ei välttämättä ole
nähtävissä paljain silmin. Jo aiemmin vaarallisiksi tiedettyjen
asbesti- ja kivipölyn lisäksi myös lasivillaeristeen kuitupölyn on
havaittu lisäävän ammattitautiriskejä”, Tirronen varoittaa.
Hänen mukaansa pölyongelman vakavuutta ei vielä ole
täysin ymmärretty Suomen rakennustyömailla. Oikein suunni
teltu ja toteutettu pölynhallinta säästäisi kustannuksiakin, sillä
”Pitkissä alihankintaketjuissa voi olla työsuojelun kannalta
omat riskinsä. Nykyisin työturvallisuuskysymyksiä kuitenkin tie
jälkisiivous on kallista.
”Työmaan esimiesten olisi valvottava, että suojaimia ja
dostetaan paremmin kuin ennen, joten parempaan suuntaan suodattimia käytetään ja että pöly ei pääse leviämään raken
ollaan menossa”, Hanhela arvioi. nuksessa. Vakuutuskorvausten saaminen ammattitautitapauk
sissa voi olla vaikeaa, koska rakennuspölyn terveyshaitat tule
Tehokkaat suodattimet purevat pienhiukkasiin
Teollisuuden ja laitosten pölynhallintaratkaisuihin erikoistuneen
vat esiin vasta ehkä 20 vuotta altistumisen jälkeen.”
”Esimerkiksi Ruotsissa HEPA-suodatuksen laiminlyömisestä
Imu-Tec Oy:n toimitusjohtaja Risto Tirronen nimeää pölyn suu sakotetaan, mutta meillä ei juuri mitata tai valvota pölypitoi
rimmaksi yksittäiseksi ongelmaksi nykyajan rakennustyömailla. suuksia. Eri maiden välillä on eroja työkulttuurissa. Toisaalta
”Tyypillisesti linjasaneeraustyötkin aloitetaan purkamalla Suomen nuorempi rakentajapolvi jo ymmärtää työsuojeluasi
rakenteita, joten pölyä pääsee ilmaan jo ensimmäisestä työ
päivästä alkaen”, hän pohtii.
Jos talossa asutaan remontin aikana, asukkaiden viihtyi
syyttä ja terveyttä voidaan pitää yllä esimerkiksi porraskäytä
vään sijoitettavalla pölynpoistolaitteistolla.
Myös ilmatiiviillä työalueilla tarvitaan pölynpoistoa. Lait
teistoina voidaan käyttää siirrettäviä rakennusimureita, alipai
neistajia tai keskuspölynimurijärjestelmää.
”Hyvissä rakennusimureissa on tehokkaat HEPA H13 -suo
dattimet, jotka poistavat ilmasta myös pienhiukkasia – jopa
sata kertaa pienempiä kuin mitä katupölyssä esiintyy. Esimer
kiksi 0,3 mm:n (mikrometrin) läpimittaisia hiukkasia voidaan
poistaa ilmasta 99,997 prosentin erotusasteella”, Tirronen
vakuuttaa.
Heikkolaatuisilla suodattimilla pölyä ei saada talteen, jol
loin se jää kiertämään hengitysilmaan.
”Ilmassa leijuva pöly on luonnollisesti terveysriski työnteki
jöille, jotka altistuvat jatkuvasti hienojakoisille pienhiukkasille.
Toisaalta pöly on riski myös asukkaille ja jopa itse rakennuk
selle, koska vaikkapa homeitiöt voivat pahimmassa tapauk
sessa levitä joka puolelle taloa.”
64 kita 3 / 2017
oita hieman paremmin”, sanoo Tirronen. n