PALOVAROITTIMET TORJUVAT VAKAVIA KERROSTALOPALOJA
TEKSTI : MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVA : ELOTEC FINLAND
Viime vuonna Suomessa menehtyi tulipaloissa 82 henkilöä , joista valtaosa asuinrakennuksissa . Vain kuudessa tapauksessa tiloissa oli toimiva palovaroitin . Lain mukaan uusiin asuinrakennuksiin on asennettava sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet . Niitä tarvitaan vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliötä kohti , joka kerroksessa .
KESKITETTYJÄ PALO VAROITINJÄRJESTEL
MIÄ ei aina ole haluttu asentaa kerrostaloihin , koska turhien hälytysten on pelätty aiheuttavan ongelmia .
” Olemme tuoneet markkinoille ElotecniQpalovaroitinjärjestelmän , joka soveltuu hyvin esimerkiksi kerrostalokiinteistöihin ”, kertoo Elotec Finland Oy Ab : n toimitusjohtaja Peter Kvis .
Hän muistuttaa , että toimiva palovaroitin on välttämätön ja myös lain edellyttämä minimivaatimus .
” Tavallinen palovaroitin ei yleensä kuitenkaan ole turvallisuuden kannalta riittävä , koska sen antama hälytys jää lähes aina vain asunnon sisälle . Koska nykyajan asunnoissa on hyvä äänieristys , varoittimen hälytysääni ei välttämättä kuulu naapuriin tai portaikkoon asti .”
Turhat hälytykset voidaan peruuttaa Alun perin Norjassa kehitetty järjestelmä perustuu palovaroittimiin , jotka ovat sarjaan kytkettyjä ja jotka antavat lyhyellä viiveellä paloilmoituksen myös kiinteistön ulkopuolelle .
Järjestelmässä koko kiinteistö liitetään samaan palovaroitinjärjestelmään asuntoja myöten .
Palovaroittimet kytketään 230 V : n jännitteeseen liitettyyn ja akkuvarmennettuun keskukseen .
Jos järjestelmä havaitsee palon talon yleisissä tiloissa , hälytys menee heti eteenpäin ja kiinteistön sireenit kytkeytyvät päälle .
Mikäli asunnon palovaroitin tunnistaa savua , se hälyttää alkuvaiheessa vain asunnossa ennalta määrätyn ajan . Asukkaalla on tällöin mahdollisuus itse reagoida hälytykseen ja kuitata turha hälytys ElotecniQ-kuittauspainikkeen avulla .
Jos asukas ei peruuta paloilmoitusta , järjestelmä antaa yleisen hälytyksen kiinteistössä sekä välittää ilmoituksen esimerkiksi kiinteistönhuollon valvomoon .
” Koska järjestelmä on osoitteellinen , myös keskusyksikön taulusta nähdään , mistä huoneistosta paloilmoitus tulee ”, Kvis selittää .
Järjestelmän keskusyksikkö voidaan sijoittaa esimerkiksi porraskäytävään tai talon sähköpääkeskushuoneeseen .
Asumisturvallisuus paranee Yhteiseen keskusyksikköön kytketyt palovaroittimet ovat Kvisin mukaan turvallisempia kuin toistaan erilliset pelkästään huoneistossa hälyttävät laitteet .
” Huoneistoissa kenties asuu yksinäisiä ihmisiä , jotka ehkä ovat liikuntarajoitteisia . Vaikka palovaroitin antaisi heille tiedon alkavasta tulipalosta , he eivät ehkä ehtisi yksinään reagoida tilanteeseen riittävän nopeasti .”
Usein asukas saattaa myös irrottaa varoittimen paikoiltaan , kun se ilmoittaa pariston loppumisesta . Asunto voi jäädä vaille minkäänlaista suojaa , jos uuden pariston hankkiminen unohtuu . Järjestelmään kytketyllä palovaroittimella ei ole tätä vaaraa .
” Järjestelmän toimintaa vaarantavista toiminnoista – myös ilmaisimen irrottamisesta – saadaan tieto huoltoliikkeelle ilmaisimen tai asunnon tarkkuudella .”
” Toisaalta yhtenäinen järjestelmä varoittaa talon muita asukkaita palosta hyvissä ajoin myös siinä tapauksessa , että tulipalo syttyy tyhjillään olevassa asunnossa . Jos asukas ei ole kotona tai jostain syystä ei kykene kuittaamaan hälytystä sovitussa ajassa , hälytys siirtyy eteenpäin ”, muistuttaa Kvis .
Asuinkerrostalojen lisäksi Elotecin keskitetty paloilmoitinratkaisu soveltuu vaikkapa oppilaitoksiin ja oppilasasuntoloihin . n
14 kita 3 / 2017