KITA 3/2016 - Page 10

KUVA: LARS LUNDSTRÖM ISÄNNÖINTILIITON VUODEN alussa julkaistun Putkire- monttibarometrin mukaan putkiremontit tehdään yleensä vasta, kun ongelma on jo akuutti: ylivoimaisesti suurin syy putkiremont- lisää rahoitusta toivovat tutkijat. ”Tämä on tilanne varsinkin Ruotsissa.” Lundström katsoo, että taloyhtiöissä osakkaille kuuluvaa tien käynnistämiseen ovat putkistossa ilmenneet vuodot. Kunto- valtaa on jo valunut liiaksi asiantuntijoille, joiden sana on her- tutkimuksen perusteella remonttiin oli ryhtynyt vain 36 prosent- kästi laki. tia vastanneista. Perinteinen malli on edelleen vahvoilla käyttövesiputkissa: ”Terve talonpoikaisjärki on ulkoistettu asiantuntijoille ja säädöksille”, hän harmittelee. Ongelmana on Lundströmin mukaan 74 prosentissa remonteista putket tehtiin ns. metritavarasta joko se, että hallitusten ”maallikkojäsenet” eivät uskalla sanoa juuta uusille tai vanhoille reiteille. Esivalmisteisia elementtejä hyödyn- eikä jaata teknisistä asioista, mutta osittain tilanne johtuu myös nettiin 26 prosentissa käyttövesiputkiremonteista. Vastaavasti osakkaiden välinpitämättömyydestä.  esimerkiksi pohjaviemäreissä vahvoilla ovat sukkasujutus/sukitus (38%). Barometristä selviää myös, että putkiremonttien hinnoissa Miksi ihmeessä asiantuntija sitten jarruttaa muutosta? Suurin syy vaihtoehtoisten menetelmien yleistymisen hitauteen on Lundströmin mukaan se, että rakenteita rikkomattomat menetelmät – on selvää nousupainetta. Erityisesti uusien remonttitapojen hin- etenkin käyttövesiputkien pinnoitus – ei juurikaan vaadi suunnit- nat nousevat: sukitus, sujutus ja ruiskuvalu kallistuivat viime telemista. vuonna 13 prosenttia. SAO Suomen osakkeenomistajat ry:n Lars Lundström ihmettelee, miksi uudet, vaihtoehtoiset linjasaneerausmenetelmät ovat ”Tällöin suunnittelutoimistolle ei tule sanottavasti liikevaihtoa. Tämä on se tärkein selittävä tekijä”, Lundström toteaa. ”Kaikki toimijat hokevat mantraa ’suunnittelu lähtee aina talon – yhä edelleen – lapsipuolen asemassa keskustelussa. Hänen tarpeista’. Miksi sitten pelkkä suunnittelutoimiston logon näkemi- mukaansa kokemukset rakenteita rikkomattomista menetelmistä nen riittää useimmiten kertomaan, mihin menetelmään suunnitel- ovat lähes poikkeuksetta positiivisia. massa päädytään”, Lundström kummastelee. ”Epäileviäkin kannanottoja on esitetty – lähinnä niiden toimesta, joilla ei ole asioista kokemusta”, hän heittää. Lundströmin mukaan tarkoituksellista epäilyjen levittämistäkin esiintyy, jolloin takana ovat esimerkiksi tutkimuskohteelleen Lundström kannustaakin taloyhtiöiden hallituksia varmistamaan, että suunnittelun lähtökohtana on aidosti talon kunto, kustannustietoisuus ja osakkeenomistajien enemmistön toiveet.  Lundströmin mukaan myös viranomaisten toiminta on ollut 8 kita  3/ 2016 kita 3-2015.indd 8 18/03/16 11:08