KUVA: ARI MONONEN
”On hyvä muistaa, että kiinteistöjen energiatehokkuutta on
parannettu Suomessa jo ennenkin isojen remonttihankkeiden
yhteydessä. Se ei ole kokonaisuudessaan uusi asia”, yli-insinööri Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä muistuttaa.
Aikaisemmin paikalliset rakennusvalvontaviranomaiset
ovat maankäyttö- ja rakennuslain 13 § 3 momentin nojalla
päättäneet, miten korjausrakentamisessa on sovellettu uudisrakentamista koskevia rakentamismääräyksiä. Kesän 2013 jälkeen tällaiset päätökset tehdään energiatehokkuuden osalta
pelkästään uutta asetusta soveltamalla.
Energiaa säästetään oikeilla korjauksilla
Uusilta rakennuksilta on Suomessa vaadittu jo pitkään tehokkaampaa lämmöneristävyyttä kuin muualla Euroopassa. Vaikka energiatehokkuuskysymykset on otettu rakentamisessa huomioon, rakennukset käyttävät peräti noin 40 prosenttia energian loppukulutuksesta Suomessa.
”Uusien rakennusten osuus kaikista rakennuksista on noin
1–2 prosenttia, joten uudisrakentamista koskevilla vaatimuksilla ei voida nopeasti vähentää rakennusten energiankulutusta
merkittävästi” Kauppinen toteaa.
Rakentamisen painopiste on nykyään siirtymässä uudisrakentamisesta kohti korjausrakentamista.
”Olemassa olevissa rakennuksissa on paljon mahdollisuuksia energian säästämiseen. Korjaustoiminnassa merkittävä
rooli on asuinrakennuksilla, joista noin 70 prosenttia on yksityisten ihmisten omistuksessa.”
Niinpä ympäristöministeriön uudet säädökset kohdistuvat
olemassa olevien rakennusten korjausten yhteydessä tehtäviin
energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin sekä siihen,
millaisilla teknisillä ratkaisuilla parannuksia voidaan tehdä.
Rakentamista Suomessa ohjaavat säädökset muuttuvat vuoden 2013 kuluessa niin, että energiatehokkuudelle säädetään
vähimmäisvaatimuksia myös olemassa olevissa rakennuksissa,
joihin tehdään rakennuslupaa edellyttäviä korjaus- tai muutostöitä – sikäli kuin näiden töiden yhteydessä voidaan luontevasti tehdä myös energiakorjauksia. Vaatimukset koskevat vain
kulloinkin korjattavaa rakennusosaa tai järjestelmää.
Tällaisia uusien säädösten piiriin tulevia korjauksia ovat
esimerkiksi laajat saneeraukset, rakennuksen ulkovaipan korjaukset sekä teknisten järjestelmien uusiminen.
”Jos rakennuksen ulkovaipan korjaus tehdään niin, että
vanha kuori puretaan ja rakennetaan uusi, niin silloin on usein
mahdollista tehdä parannuksia energiatehokkuuteen”, Kauppinen perustelee.
”Tavanomaisessa rakennuksessa myös ikkunoiden vaihtaminen on tyypillinen esimerkki korjauksesta, jolla voi olla vaikutusta energiatalouteen. Silloin korjaustyön yhteydessä voidaan asentaa energiatehokkuudeltaan paremmat ikkunat.”
Omistaja päättää itse remonteista
Usein energiakorjauksia voidaan tehdä rakennusten laajojen
peruskorjausten yhteydessä.
32 kita 3/ 2013
Jos rakennus on muutoin kunnossa, sitä ei ole pakko ryhtyä
korjaamaan pelkän energiatehokkuuden parantamisen takia.