Jorma Säteri toteaa kuitenkin, että epätoivoon ei ole syytä vaipua: suurin osa ongelmista on korjattavissa ilman, että koulut
vedetään maan tasalle.
”Koulujen sisäilmaongelmista valtaosa voidaan ratkaista
ihan järkevillä kustannuksilla, kunhan vain tahtoa löytyy.”
KUVA: VAULA AUNOLA
Ongelmat ratkaistavissa
Monesti ongelmavyyhdin ytimessä on kehno ilmanvaihto,
joka voi olla esimerkiksi tyystin riittämätöntä tai sitten vetoa aiheuttavaa. Tähän on olemassa helppo ratkaisu, kun ilmamäärät säädetään vastaamaan oikeaa käyttöastetta. Lisäksi täytyy
pitää huolta, että ilmanvaihtokanavat ovat puhtaat ja epäpuhtauksien suodatus toimii.
”Liian matala tai korkea lämpötila ovat yhtä lailla ongelmallisia”, Säteri sanoo ja muistuttaa, että kovin paljon yli 22
°C:n ei lämpötila luokissa saisi nousta.
”Korkea lämpötila luokissa tuo myös kuivuuden ja tunkkaisuuden tunnetta.” Luokkakoot ovat suuret ja ihmiskehoistakin
tulee paljon lämpöä – silloinkin kun tehdään pääasiassa istumistyötä. Lämpötilaa laskemalla voidaan parantaa sisäilman
laadun lisäksi myös kiinteistön energiatehokkuutta, joten tämä
kortti kannattaa katsoa huolella.
Tulilinjalla opettajat ja oppilaat
Huonosta sisäilmasta kärsivät sekä opettajat että oppilaat.
Yleensä sisäilmaongelmiin reagoivat ensin opettajat, jotka
viettävät samoisssa tiloissa pitkiä aikoja. Kuitenkin lapsilla astman pahenemisen riski on aikuisia korkeampi. Kosteusvaurion
vaikeusasteesta riippuen lasten riski sairastua astmaan kasvaa
3–4-kertaiseksi.
Sisäilmaongelmat puhuttavat nyt eri tavalla, koska ihmisten
tietoisuus näistä asioista on parantunut, uskoo Sisäilmayhdistys ry:n
toiminnanjohtaja Jorma Säteri.
Kunnat tarttuvat koulujen ongelmien korjaamiseen vaihtelevasti ja usein resurssien puutteesta johtuen vasta pakon edessä. Eero Palomäki arvioi, että isoissa kaupungeissa saattaa ol-
halutaan priorisoida. Eikä debattia ole syytä rajoittaa koului-
la kymmenenkin koulua, jotka tarvitsevat akuuttia korjausta.
hin: myös terveydenhuollon kiinteistöt ovat samassa jamassa.
Joissakin tapauksissa koulut ovat menneet niin huonoon kun-
”Tässä kohtaa tarvitaan loppuun asti ajateltu strategia.
toon, että uuden koulun rakentaminen on taloudellisesti järke-
Onko syytä tunnustaa, että ei ole varaa pitää yllä olemassa
vin vaihtoehto.
olevaa kiinteistökantaa, vaan siirrytään harkitusti tilan käytön
”Valitettavan usein korjausjärjestyksen määrittelee kysei-
tehostamiseen.”
sen koulun sisäilmaongelmien saama julkisuus eikä välttämättä rakennusten huonokuntoisuus. Joskus käy myös niin, että on-
Kunta maksaa aina
gelmista vaietaan siinä kohtaa, jos koulua uhkaa lopettami-
Säteri huomauttaa, että kunnat ovat erikoisessa asemassa täs-
nen ja oppilaita siirto kauemmas väliaikaiseen kouluun”, Palo-
sä kuviossa, sillä ne saavat laskut maksettavaksi tapahtui mi-
mäki pohtii.
tä vain. Kunta rakentaa ja ylläpitää kouluja ja kustantaa niiden toiminnan, ja jos tarvitaan remontti, kunta maksaa viulut.
Puskutraktorille tilausta?
Jos remonttia ei tehdä ja opettajat ja oppilaat sairastuvat, kun-
Säterin mukaan koulujen joukossa on todellisia murheenkryy-
ta maksaa terveydenhoidon kulut.
nejä: moniongelmaisia kiinteistöjä, joissa on kaiken sortin vikaa.
”Maasta nouseva kosteus on se vaikein asia ratkaista –
seiniin ja kattoihin rajoittuvat vauriot ovat vähän helpompia.
Mutta jos ongelma-alueita on monta päällekkäin, aletaan olla
aika lähellä purkutuomiota”, Säteri linjaa.
Viime kädessä kysymys on vali