KITA 2/2012 | Page 11

Työturvallisuuskeskus KUVA: HELSINGIN KAUPUNKI / KIMMO BRANDT gaation kierteen katkaisemisessa. Viihtyisät, vetovoimaiset ja toimivat asuinalueet ovat keskeinen osa sosiaalisen eheyden vahvistamista ja puskureita syrjäytymistä vastaan”, Kiuru toteaa. Toimivuutta arkeen Segregaation ehkäiseminen vaatii toimija- ja hallinnonalarajat ylittävää yhteistyötä. Myös asukkaat on saatava mukaan kehittämistoimintaan, sillä lähiöiden on uudistuttava vastaamaan asukkaiden arkipäivän tarpeita. Edellisen hallituksen aikana käynnistetyn lähiöohjelman tavoitteena on ollut erityisesti 1960−1970-luvuilla rakennettujen suurimpien kaupunkien lähiöiden kilpailukyvyn lisääminen, myönteiseen imagoon perustuvan alueidentiteetin vahvistaminen ja paikallisen kehittämisen ja yhteistyön aktivoiminen. Jonkinlainen ”betoniporsas olohuoneessa” lähiökeskustelussa on se seikka, että kaikkea ei kannata korjata – vaan osa lähiöistä on kylmästi jyrättävä. Tutkija Satu Huuhka huomauttaa, että lähiöbuumin aikaisia yksittäisiä kerrostaloja on toistaiseksi purettu vain pahimmilla muuttotappioalueilla. Toisin kuin lähiöiden syntymisen aikaan, jolloin puukaupungit saivat väistyä kerrostalojen tehotuotannon tieltä, purkaminen on nyt tabu. Muuttoliike aiheuttaa sen, että tietyille aluille on tunkua, kun taas jossain lähiöissä etupäässä vain tuuli ulvoo nurkissa. Nykynäkemyksen mukaan esimerkiksi arava-asuntoja rakennettiin paljon väärille paikkakunnille. ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti on todennut, että 1960–80-luvuilla luottamus kasvuun ja asuntojen tarpeeseen aiheutti ylimitoitettua rakentamista maaseudun ti kerrostalokannan kunnostamiseen, palveluiden parantami- syrjäkylille. seen, täydennysrakentamiseen ja asuinalueiden yleisen viihtyisyyden lisäämiseen. Erityisenä haasteena pidettiin segregoitu- Kenen käteen mustapekka jää? mista. Vaikeuksissa ovat esimerkiksi nyttemmin alas ajetun teollisuuden Ministeri sanoo nyt, että segregoituminen sekä sosiaalinen työvoimatarpeesta syntyneet pikkulähiöt. Ongelma kohdistuu ja asuinalueiden välinen eriarvoistuminen ovat vielä arvioitua- erityisesti muuttotappiokuntiin, joissa kuntatalous on muutenkin kin suurempia ongelmia ja näkyvät selvemmin erityisesti pää- ahtaalla – ja muuttotappiollisia on Suomen reilusta 300 kunnas- kaupunkiseudulla. ta yli puolet. Toisaalta samantyyppistä tyhjenemistä esiintyy pis- ”Lähiöillä ja niiden palveluilla on keskeinen rooli segre- teittäin ja alueittain jopa kasvupaikkakunnilla. 2 / 2012 kita 9