tinvetäjänä toimiva arkkitehti Weikko Kotila toteaa, että kaukokylmä on projektin kannalta olennainen palanen:
”Tuskin tarvittavan kokoinen lauhdutinkenttä olisi mahtunut
Kotila ja Blomqvist myöntävät, että vanhan kiinteistön peruskorjaus on aina haastava savotta. Huolellisesta suunnittelusta huolimatta kentällä törmätään ongelmiin, kun putket ei-
tavaratalon katolle”, hän pohtii. Esimerkiksi Stockmannin Her-
vät löydy aivan piirustusten mukaisesta paikasta – tai ovat ko-
kun kylmälaitteet toimivat lähes kaikki kaukokylmän voimin.
konaan kateissa. Miehet kuitenkin näkevät, että yksityiskohtien
Remontin jälkeen Stockmannilla on yksin myyntipinta-alaa
massiiviset viisi hehtaaria – joten ilman kaukojäähdytystä projekti olisi vaikeutunut huomattavasti.
Monet muutokset läpikäynyt tavaratalo sai koneellisen il-
tasolla pulmat on saatu hyvin ratkottua ja koko prosessi on
edennyt kuin kiskoilla.
”Suunnittelu ja aikataulutus on pitänyt kutinsa hyvin ja isot
linjat on pystytty pitämään”, Blomqvist toteaa.
manvaihtojärjestelmän ja jäähdytykset 1980-luvun alussa, aikaisemmin kaikki toimi painovoimalla. Ylöspäin pyrkivä läm-
TULKOON VALOPIHA Kotila mainitsee vielä erikseen pro-
min ilma ohjattiin kesäkuumilla taivaalle kanavien ja lasikaton
jektin ”Yläkasvu”-osion, jossa keskushallin lasikaton yläpuo-
avattujen luukkujen kautta.
lella oleva avoin ulkotila hyödynnettiin myyntitilana kolmessa kerroksessa ja katettiin lasikatolla – ja voilà, kokonaan uusi
TUPLASTI ILMAA Laajennusprojektin myötä ilmamäärät ta-
valopiha muodostui. Valopiha toteutettiin Stockmannin suun-
lossa ovat kaksinkertaistuneet, kertoo kiinteistöpäällikkö Kurt
nitelleen arkkitehti Sigurd Frosteruksen 1950-luvun luonnosten
Blomqvist. Uusien automaattijärjestelmien avulla lämpöä ja hii-
viitoittamana.
lidioksidimääriä pystytään ohjaamaan tarkasti. Jäähdytys on
modernille tavaratalolle kaikki kaikessa, sillä ihmismassat lämmittävät paljon (noin 70 wattia/henkilö) ja siihen päälle tulee
”Stockmannin arvoista kertoo jotain se, että sisäpihan vanhat seinät säilytettiin”, Kotila toteaa.
Kotila kehaisee Frosteruksen kaukonäköisyyttä tilasuunnit-
tietysti vielä valaistus. Ei siis ihme, että valtakunnan ykköstava-
telussa: tehokkaan runkomitoituksen ansiosta kaikki sisätiloi-
ratalon jäähdytysteho on lähemmäs 100 wattia per neliö.
hin kohdistuvat haasteet on pystytty ratkaisemaan halki vuosi-
Stockmann on kuitenkin tullut huomattavasti alaspäin
kymmenten. Kantavana ajatuksena rationaalisella Frosteruksel-
energiankulutuksessa – ainakin tietyissä suhteissa. Tavarata-
la oli tulevien muutosten (mm. liiketilojen lisääntyminen, uusien
lon historiaa selvittänyt Weikko Kotila huomauttaa, että vielä
hissien sijoittaminen) huomioiminen rakennusrungossa ja tilois-
1930-luvulla Stockmann kulutti enemmän energiaa kuin Raa-
sa. ■
hen kaupunki!
Kaukolämmön kulutus talossa ei ole suuren suurta, koska
valaistus ja ihmiset lämmittävät taloa ja jäähdytystä käytetään
runsaasti talvellakin. Hullujen päivien aikaan taloon ryntää
päivittäin 160 000 ihmistä, mutta tavallisena harmaana maanantainakin väkeä on 40 000. Ei siis ihme, että lämpöä saadaan käyttöön myös talteenottoina.
Valaistuksen lisäksi sähköä haukkaavat ilmanvaihtokojeet,
hissit ja liukuportaat, konttoritekniikka sekä kaukojäähdytystä
käyttävät lisäjäähdyttimet.
”Esimerkiksi vanhalla puolella on kuusi ilmanvaihtokonetta, jotka muodostavat rengaskanavan. IV-koneiden linkittäminen puolestaan tuo joustavuutta mm. huoltotöihin”, Blomqvist
kuvailee.
MITTAA JA VALVO Kaikki energia mittaroidaan ja käyttö
optimoidaan mahdollisimman tarkasti. Automatisoidut järjestelmät seuraavat talon vaihtuvia olosuhteita jatkuvasti. Taloteknisiä järjestelmiä Stockmannilla on päälle 30 ja ne läpäisevät
koko kiinteistön.
Kurt Blomqvist muistuttaa, että optimoinnin lisäksi myös itse
suunnitteluratkaisut ja ѕ