KITA 2/2010 | Page 47

kantapää, ellei ongelmia tiedosteta. Ikkunoiden kautta tapahtuvalla kahdensuuntaisella lämmönvaihdolla on suuri merkitys energiatalouteen. Rakentaminen on perinteisesti suosinut suuria lasipintoja niin liikekiinteistöissä kuin omakotitaloissakin ja tähän käytäntöön on olemassa perusteltuja syitä. Vuorovaikutus ym- KUVA: OSIOKAIHTIMET OY Ilmastotalkoissa ikkunoista muodostuu helposti Akilleen päristöön ja luonnonvalon saanti ovat tärkeitä tekijöitä terveyden ja tuottavuuden kannalta, joten ikkunapinta-alojen pienentäminen tai valon pääsyn pysyvä rajoittaminen ei ole nykyaikaan sopiva ratkaisu. Tällainen ajattelu myös rajoittaa merkittävästi sekä rakennus- että aluesuunnittelua. Ikkunoista tähystysluukkuja? Vähenevien ikkunapinta-alojen ja sen mukana päiväkäyttötilojen suuntaaminen pohjoiseen tuskin motivoi hyvään arkkitehtisuunnitteluun tottuneita rakennusten käyttäjiä energiatehokkaaseen rakentamiseen, toteaa puheenjohtaja Petri Rokkanen Aurinkosuojaus ry:stä. Hänen mukaansa ikkunasta – tärkeästä, dynaamisesta julkisivun osasta – ei tarvitse luopua, kunhan yhdistetään jo suunnitteluvaiheessa hyvän ikkunan ja hyvän aurinkosuojan parhaat ominaisuudet. ”Ikkunan, aurinkosuojan ja sitä säätelevän automatiikan ymmärtäminen järjestelmäksi avaa suunnitteluun uusia mah- jan sijoituksesta – sisälle vai ulos – on suurin ratkaiseva teki- dollisuuksia jatkossakin”, Rokkanen toteaa ja lisää, että hy- jä.” vin suunnitellulla ja oikein toteutetulla auringonsuojauksella Sallimalla itse lasitukselle korkea g-arvo, voidaan myös saavutetaan huomattava energiansäästö kiinteistön asumis- auringon lämpösäteilyä hyödyntää edullisella tavalla. Tietyillä tai käyttömukavuudesta millään tavalla tinkimättä. aurinkosuojatyypeillä taas voidaan vaikuttaa ikkunarakenteen ”Aurinkosuojaus voi tutkitusti vähentää kiinteistön jäähdytysenergian kulutusta jopa 89 %. Käytännössä tämä tar- U-arvoon positiivisesti. Kiinteistön ulkopuoliset aurinkosuojat voidaan jakaa kah- koittaa, ettei esimerkiksi pientalossa ilmalämpöpumpun avul- teen ryhmään: liikkuviin ja kiinteisiin aurinkosuojiin. Vaakasä- la saavutetusta lämmityskustannusten säästöstä tarvitse luo- leiköt ja korimarkiisit ovat kiinteitä aurinkosuojia. Kiinteiden pua käyttämällä laitetta mukavuusjäähdytykseen”, kertoo järjestelmien käyttöä rajoittaa se, etteivät ne kykene mukautu- Rokkanen. maan dynaamisiin tekijöihin, kuten vuoden- ja vuorokauden- Aurinkosuojaus ry muistuttaa, että yksistään oikein toteutetulla ja ohjatulla aurinkosuojauksella voidaan huonelämpötila pitää kesäaikana mukavalla tasolla. Aurinkosuojauk- ajan mukaan muuttuvaan auringon kulmaan tai tilan käyttäjän valaistuksen voimakkuuteen liittyviin toiveisiin ja tarpeisiin. Liikkuvia aurinkosuojia ovat muun muassa moottoroidut rul- sella voidaan myös tehokkaasti hyödyntää luonnonvaloa ja la- ja sälekaihtimet, ikkuna- ja terassimarkiisit sekä rullautuvat näin säästää 39–89 % rakennuksen valaistukseen käytettä- screenkaihtimet, julkisivusälekaihtimet ja ikkunarullaimet. västä energiasta. Tähän päälle tulee vi