KITA 2/2010 | Page 4

TOIMITUKSELTA KORKEAN PAIKAN KAMMO ULLAKKORAKENTAMINEN ON houkutteleva optio niin taloyhtiöille kuin rakennusliikkeillekin Helsingissä. Visioissa siintävät upeat uniikkiasunnot korkealla katuhälyn ulottumattomissa; taustamusiikkina toimii etupäässä vain kassakoneiden kilinä. Visioista on siirrytty tekoihin ja tuloksiin sangen verkkaista vauhtia: vuodesta 1987 lähtien Helsinkiin on toteutettu (laskutavasta riippuen) 700–800 ullakkoasuntoa. Putkiremonttia kohden hitaasti mutta vääjäämättömästi ajautuva taloyhtiö saa ullakkoprojektista parhaassa tapauksessa kelpo piristysruiskeen. Eikä hyöty rajoitu yksittäiseen taloon: kantakaupunkiin saadaan uusien asuntojen ja asukkaiden myötä tervetullut piristysruisku ja keskusta pidettyä elinvoimaisena. Ullakkorakentamista voisi markkinoida pienimuotoisena ekotekonakin, sillä rakentaminen kantakaupungin valmiiseen infrastruktuuriin ja toimivan joukkoliikenteen äärelle on ympäristön kannalta vähemmän haitallista kuin rakentaminen kaupunkien laidoille. Ullakkoasuntojen moderni historia alkaa tavallaan vuodesta 1976, jolloin hyväksyttiin kantakaupungin yleiskaava. Piilokonttoristumiselle haluttiin panna piste ja samalla turvata vanhojen rakennusten säilyminen. Ideana oli jo tuolloin kehittää kantakaupunkia hyvänä asuinalueena. Alussa yksittäisten rakennusten ullakkohankkeet hoidettiin tonttikohtaisina poikkeuslupina, jotka käsitteli sisäasiainministeriö. Vuonna 1982 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ullakkorakentamiselle yleiset kriteerit, joissa painotettiin yhdenvertaista kohtelua, asumisviihtyisyyden parantamista ja arkkitehtonisia arvoja. Ensimmäinen määräaikainen ullakkorakentamisen alueellinen poikkeuslupa myönnettiin Helsingin kaupungin hakemuksesta viisi vuotta myöhemmin. Kokemukset olivat hyviä ja alueellista poikkeuslupaa jatkettiin useaan otteeseen. Maankäyttö- ja rakennuslakiin haikailtiin alueellisen poikkeamisen säännöstöä vuosituhannen vaihteessa, mutta se ei koskaan toteutunut. Helsingin kaupunki ei kuitenkaan lannistunut, vaan lähti hakemaan jatkoa ullakkorakentamisen alueelliselle poikkeamiselle. Aikansa asiaa pohdittuaan Uudenmaan ympäristökeskus myönsi uuden ullakkorakentamisen alueellisen poikkeamispäätöksen elokuussa 2003. Päätös uusittiin helmikuussa 2009 ja sen kattama alue koskee kaupunginosia 1.–27. Alkuperäiseen vuoden 2003 poikkeamispäätökseen liitettiin myös ohjeellinen kaupunkikuvallinen vyöhykekartta. Kartan avulla määriteltiin ja rajattiin tarkemmin kuusi vyöhykettä ja luotiin niille ullakkorakentamisen pelisäännöt. Mukana oli erittäin arvokkaiksi luokiteltuja yhtenäisiä rakennustaiteellisia kokonaisuuksia, joille on ominaista hyvin säilyneet laajat kattopinnat. Toisaalta määriteltiin alueita, joita ei ole pidettävä yhtenäisinä mutta joita leimaavat tärkeät kaupunkinäkymät. Kuuden avainvyöhykkeen ulkopuolisista alueista annettiin ohjeeksi tarkastella koko katunäkymää. Juridisesti vyöhykekartta on ankkuroitu niihin alueellisen poikkeamispäätöksen kohtiin, joissa kielletään turmelemasta rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arvoja. Poikkeamispäätös rajoittaa sellaista ullakkorakentamista, joka aiheuttaisi liian pitkälle meneviä muutoksia rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa. Päätös korostaa myös kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämistä avoimissa kaupunkitiloissa. Taloyhtiöille tiukan esteettinen linja voi tulla pyytämättä ja yllätyksenä. Esimerkiksi julkisivuun avattavat ikkunat saattavat tyssätä Kaupunginmuseon vastustukseen, vaikka Rakennusvalvonta kuinka nostaisi peukut pystyyn. Tai vastaavasti ikkunoista tuleekin ampumaluukut, jotka takaavat ikipimeän asunnon – eikä se julkisivukaan kaunis ole maallikon silmään. Vaikkapa Tanskaan tutustumisreissuja tehneet suomalaissuunnittelijat ovat ihastuneet paikalliseen innovatiivisuuteen uusien ullakkoasuntojen suhteen. Vielä ei ole myöhäistä herätä uudelle vuosituhannelle Suomessakaan, sillä rohkealle, laadukkaalle ullakkorakentamiselle riittää varmasti kysyntää myös tulevaisuudessa. 2/2010 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 09 686 6250 faksi 09 685 2940 [email protected] www.publico.com PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Paul Charpentier GRAPHIC DESIGN A5 Plate Media Oy TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mirkka Lindroos ILMOITUSMYYNTI Tom Appelroth [email protected] puh. 09 6866 2524 Jaakko Lätti [email protected] puh. 09 6866 2576 Risto Valkeapää [email protected] puh. 09 6866 2532 TILAAJAPALVELU [email protected] TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen F ɕ