Investoinnille katetta
Raportin mukaan vesimittareiden ja mittaustietojen seurantajärjestelmän investointi- ja huoltokustannukset sekä laskutuksen kustannukset ovat kokemusten mukaan
suurehkot verrattuna veden- ja energiansäästöstä saatavaan kustannussäästöön.
Järjestelmän kustannukset saadaan nykyisillä energian ja veden hinnoilla laskettuna katettua arviolta noin 20 vuoden kuluessa, uskoo työryhmä. Alalla toimivat yritykset ovat kuitenkin huomattavasti tätä optimistisempia ja puhuvat jopa 3-6 vuoden kuoletusajasta.
Vaikka investoinnin takaisinmaksuajan arvioiminen voi olla hankalaa, mittarointia voidaan kuitenkin perustella kustannusten yhdenvertaisella jakamisella käytön mukaan sekä veden, energian ja ympäristön säästöllä.
Huoneistokohtaisen vesimittarijärjestelmän arvioitu investointikustannus on kokemusten perusteella 500–700 €/asunto. Vuosittaiset luenta-, laskutus- ja huoltokustannukset ovat arvioiden mukaan 10–30 €/asunto. Lisäksi mittarijärjestelmä
on peruskorjattava noin 12 vuoden välein nykyisin Suomessa käytettävissä olevissa järjestelmissä, mistä aiheutuu 150–200 €/asunto korjauskustannus.
Tehtävää riittää
Vesimittareiden ja niiden käytön määrääminen pakolliseksi ja käytettäväksi laskutuksen perusteena edellyttäisi työryhmän mielestä ensinnäkin vesimittareiden
ja mittausjärjestelmien laatuvaatimusten määrittelyä sekä kalibrointitoiminnan järjestämistä. Lisäksi tarvitaan rakentamismääräysten muuttamista, ohjeiden ja opasaineiston laatimista sekä koulutustoimintaa järjestelmien suunnittelijoille ja toteuttajille.
Mittareiden tietojenkäsittelyyn ja suunnitelmalliseen huoltoon sekä kustannusten laskutukseen kaivataan niin ikään ammattimaista toimijatahoa – esimerkiksi vesihuoltolaitokset voisivat tulla kysymykseen. Pakollisuus vaatisi myös alan toimijoiden laatimia ohjeita lämpimän veden hinnan määritykseen sekä tiettyjä sää-
Bauer Watertechnology Oy
PL 155, 01801 KLAUKKALA
puh. (09) 276 99 556
www.bauer-wt.com
email: [email protected]
dös- ja lakimuutoksia.
2 / 2010
kita 37