KITA 2/2010 | Page 36

Lisää normeja ja koerakentamista Rakennusten energiatehokkuudelle on määritetty standardit ohjausjärjestelmällä on päästy 30 prosentin säästöihin läm- ja energialuokat. Rakennusautomaation väylillä on niin ikään mityskustannuksissa. Tosin rakennuksessa on käytetty muitakin kansainväliset standardinsa. energiaa säästäviä teknisiä erikoisratkaisuja. Kaiken lisäksi rakennusautomaation vaikutuksista energia- Kalevi Piira mainitsee, että VTT on mukana useissakin käy- tehokkuuteen on laadittu jopa useita standardeja. Suomes- tännön koerakentamiskohteissa, joissa testataan erilaisten vä- ta esimerkiksi VTT:n Veijo Lappalainen oli kehittämässä täs- hän energiaa kuluttavien rakennusten ja niihin liittyvien auto- tä aiheesta BAC:n (European Building Automation Controls maatioratkaisujen toimivuutta ja energiatehokkuutta. Association) standardia, jonka pohjalta sittemmin julkaistiin ”Lähitulevaisuudessa rakennusautomaatiolla pystytään ke- eurooppalainen normi EN 15232. Sen avulla pyritään opti- räämään ja hyödyntämään tietoa talosta ja sen olosuhteis- moimaan rakennusautomaation käyttöä erityyppisten raken- ta entistä monipuolisemmin. Tietoja myös pystytään yhdistele- nusten energiankulutuksen vähentämiseksi. mään hyvin monista eri lähteistä, jolloin voidaan varmastikin Tulokset riippuvat monesta tekijästä, mutta esimerkiksi Kuopion Pirtin koulussa LON-väylään perustuvalla talotekniikan rakentaa aivan uudentyyppisiä automaatioratkaisuja”, Piira uskoo. ■ TAAJUUSMUUTTAJA PARANTAA HUOMATTAVASTI KIINTEISTÖN ENERGIATEHOKKUUTTA TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN RAKENNUSAUTOMAATION OHJAUKSESSA käytetään ”Usein vesi nostetaan pumpulla esimerkiksi kuudennen ker- enimmäkseen pieniä, 0,37–55 kW:n tehoalueella toimivia roksen tasolle, mihin on rakennettu väliasema. Sieltä vesi sit- taajuusmuuttajia. Niillä säädetään pumppujen ja puhaltimien ten välitetään edelleen talon ylimpiin kerroksiin.” pyörimisnopeutta. Parhaassa tapauksessa 20 prosentin vähennys pumppujen pyörimisnopeudessa voi pudottaa energiakustannuksia jopa 50 prosentilla. Taajuusmuuttajia valmistavan Danfossin myyntipäällikkö Markus Ilander korostaa, että rakennusautomaation laitteisto- Puhaltimia ohjaavia taajuusmuuttajia käytetään myös kerrostalojen ilmanvaihtojärjestelmissä. Eniten taajuusmuuttajia on kuitenkin asennettu suuriin kiinteistöihin, esimerkiksi liikerakennuksiin. ”Niissä taajuusmuuttajia käytetään ilmanvaihdon lisäksi jen ohjauksessa kannattaa käyttää mahdollisimman energiate- muun muassa jäähdytyksessä. Tässä on paljon säästöpoten- hokasta taajuusmuuttajatekniikkaa. tiaalia”, arvioi Ilander. Vuonna 1968 Danfoss toi ensimmäisenä valmistajana Danfoss toi jo 1980-luvulla ensimmäisenä markkinoille markkinoille taajuusmuuttajia, joiden avulla moottorin kierros- HVAC-taajuusmuuttajan (HVAC = Heating, Ventilation & Air nopeus saatiin riippumattomaksi verkkojännitteen taajuudesta. Conditioning). Sittemmin tällaisia laitteita on kehitetty yhä monipuolisemmiksi ja samalla enemmän energiaa säästäviksi. ”Esimerkiksi Danfossin valmistamissa laitteissa on vakioominaisuutena automaattinen energian optimointi. Kun moot- ”Tänä päivänä VLT® HVAC Drive on talotekniikassa yleisesti käytetty. Se on kehitetty erityisesti energiaa säästäviin sovelluksiin.” ”Toinen yleisesti käytetty malli on VLT® Aqua Drive, joka torin magnetointia lasketaan mahdollisimman alas, energiaa on suunniteltu pumppujen ja kompressoreiden ohjaukseen. kuluu vähemmän”, Ilander sanoo. Danfoss-taajuusmuuttajat voidaan kytkeä kiinteistöissä erilaisiin tiedonsiirtoväyliin ja niissä on suomenkielinen käyttöpa- Moottoreiden säätöä moniin tarkoituksiin Ilanderin mukaan korkeissa kerrostaloissa taajuusmuuttajia neeli”, Ilander kehuu uutta tekniikkaa. Danfoss-taajuusmuuttajia on Suomessa asennettu esimer- käytetään muun muassa säädettäessä käyttöveden paineenko- kiksi Vuosaaren sataman kiinteistöihin, Finlandia-taloon, edus- rotuspumppujen moottoria. kuntataloon ja Helsingin uuteen musiikkitaloon. ■ 34 kita 2 / 2010