KITA 2/2010 | Page 15

Multamäen mukaan ei ole kuitenkaan olemassa mitään ylittämätöntä syytä, miksi näin pitäisi olla. ”Monissa onnistuneissa kohteissa on pystytty rakentamaan kaupunkikuvaan sopivia, hienoja asuntoja taloyhtiöille, raken- sä, sijaintinsa ja vapaa-alueidensa puolesta ja rakentamisen tulee täyttää asumishygienian perusvaatimukset. Lisäksi vaaditaan, että rakentamisen yhteydessä parannetaan kiinteistön asumisviihtyvyyttä. Tämän voi tehdä esimerkiksi rakentamalla taloon hissin, nusliikkeille taloudellisesti kannattavalla tavalla. Samalla taloyhtiöiden asumisviihtyvyys on parantunut ja asukkaat ovat ol- parantamalla pihan viihtyisyyttä tai kunnostamalla porraskäy- leet tyytyväisiä hankkeeseen”, hän listaa. tävän. Asumisviihtyisyyttä voidaan parantaa myös poistamal- Uudisrakentamiseen verrattuna ullakkorakentaminen vaa- la pihalta sen käyttöä haittaavia toimintoja, kuten kaavan vas- tii joissain asioissa tarkempaa ennakkosuunnittelua ja toteutus- taisia pysäköintipaikkoja. Kiinteistön viihtyvyyttä parantavien ta. Helsingissä ullakkorakentamista säätelee tavanomaisten ra- toimien laajuus suhteutetaan hankkeen laajuuteen tapauskoh- kentamismääräysten lisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksen taisesti. Arkkitehtonisten arvojen säilyttämiseen tähtäävät vaatimuk- ja Helsingin kaupunginhallituksen asettamat ehdot. set taas asettavat omat reunaehtonsa projektille. RakentamiTARKAT NUOTIT Rakennusvalvontaviraston johtaja Lau- sen tulee tapahtua pääosin olemassa olevan katon sisäpuolel- ri Jääskeläinen kertoo, että virastolla on tarkka ohjeistus, jo- la. ka perustuu sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätökseen vuodelta 2009 että kaupunginhallit խ͕