KITA 1/2014 | Page 4

TOIMITUKSELTA AS OY STRUTSILINNA 1/2014 ”Kestävyysvaje” on termi, joka viime aikoina iskostunut kansalaisten mieliin joka suunnalta. JULKAISIJA Täyttä totta se on myös rakennetun ympäristön kohdalla Suomessa. Viimevuotinen PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 09 686 6250 [email protected] www.publico.com Rakennetun omaisuuden tila -raportti (ROTI13) arvioi Suomen rakennuskannan korjausvelaksi 30–50 miljardia euroa – ja velka kasvaa koko ajan. Arvioiden mukaan tehtyjen korjausten ja kulumisen välille jää vuosittain noin kolmen miljardin euron kuilu. Jos talot olisivat laivoja, ne olisivat uponneet aika päivää sitten. ROTI13 toteaa, että esimerkiksi vanhemmissa taloyhtiöissä käyttökustannukset nousevat edelleen ja putkiremontteja tehdään 15 000–20 000 asuntoon vuosittain. Suurimmat PÄÄTOIMITTAJA peruskorjaukset odottavat 1960–1980-lukujen rakennuskannassa. Näiden ikäluokkien Jussi Sinkko rakennusosat ovat elinkaarensa päässä, ja monessa on nykytietämyksen valossa käytetty TUOTEPÄÄLLIKKÖ niin sanottuja riskirakenteita. Kunnossapito on laiminlyöty tavalla, joka tuo mieleen seitsemän veljeksen kissanpäivät Jukolassa, kun pihapiiri on päästetty täysin rapistumaan. Erona on kuitenkin se, että veljekset ymmärsivät hävetä. Takana ovat tietysti ajat, jolloin joka isäntä rakensi talonsa itse (ja niitä päiviä on turha nostalgisoida liikaa, koska monien tee-se-itse-miesten jäljissä riittää yhä korjaamista). Nykyään rakennusliikkeet saavat hoitaa uusien kiinteistöjen rakentamisen ja vanhojen Kim Korlin [email protected] puh. 09 6866 2521 TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mirkka Lindroos korjauksen – mutta omistajien voi hyvällä syyllä odottaa havahtuvan uunipankolta ainakin TOIMISTOSIHTEERI hetkeksi ja kiinnostumaan kiinteistönsä tilasta. Liisa Hyvönen Liian usein taloyhtiössä on vallalla kollektiivinen fantasia, jossa kaikki rakennukset ja talotekniikka ovat lähtökohtaisesti huoltovapaita eikä niihin kuuna päivänä tarvitse panostaa sen sentin latia. Omistajat eivät tiedä, missä kunnossa heidän kiinteistönsä ovat. Jopa rakennuksen vanheneminen ja siihen liittyvät korjaukset tulevat yllätyksinä. Seurakunta on aika strutsivoittoista: pää painuu herkästi hiekkaan piiloon, kun pitäisi ottaa vastuuta ikävistä remonteista. Kun yhtään isompaan remppaan ei ole varauduttu (edes henkisesti), ne herkästi jätetään tekemättä. Ja syitähän urakan lykkäämiselle löytyy aina. Syitä löytyy, ja selitykset kantavat satoa. Dramaattisemmasta päästä ovat vauriot ja romahdukset rakennuksissa, joiden omistajat eivät täysin ymmärrä vastuutaan niiden turvallisuudesta. Iso osa vaurioista olisi nykytietämyksellä ja -tekniikoilla kohtuullisin kustannuksin ennaltaehkäistävissä, mutta taloyhtiöitä ei useinkaan kiinnosta. ROTI13 sanoo sen suoraan: rakennuskantamme heikoimmat lenkit ovat kuntien GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä ILMOITUSMYYNTI Tom Appelroth [email protected] puh. 09 6866 2524 Jaakko Lätti [email protected] puh. 09 6866 2576 Markku Kinnunen [email protected] Puh. 09 6866 2553 ikääntyneet palvelurakennukset, lähiökerrostalot ja vanhat omakoti- ja rivitalot. Ammattimaisen kiinteistönomistuksen työkalut ja ennakointi tulisi ottaa käyttöön koko TILAAJAPALVELU rakennuskannassa, jotta kurssi saataisiin korjattua. puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu@ kustantajapalvelut.fi Jukolan jengin meininki naurattaisi, ellei itkettäisi. Suomalaiset mielellään muistelevat maksaneensa sotakorvaukset ja klaaranneensa lamavuodet ja ylenkatsovat asiansa sotkeneita Välimeren maita. Suomalainen taloudenpito ei silti ole yhtään sen parempaa kuin TOIMITTAJAT etelän serkuilla, kun muistetaan että kehnosti hoidettu talonrakennuskanta edustaa puolta Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Tuomas Lehtonen (47 %) olemassa olevasta kansallisomaisuudesta. Erityisesti kuntien koulujen, päiväkotien ja toimitilojen kunto heikkenee, mutta myös valppaiden ja vastuullisten taloyhtiöiden määrä on vähenemään päin. Maanteillä ei liikuta millä tahansa autoilla, mutta koska taloissa ei ole pyöriä, niiden kunnosta ei tarvitse piitata. Viranomainen tosin on väläytellyt rakennusten katsastusmenettelyä, joka otettaisiin aluksi käyttöön kohteissa, joissa on suuronnettomuuden vaara. Se olisi hyvä alku. KANNEN KUVA YIT PAINO Pu