KITA 1/2014 - Page 22

Strategiana Helsingin kaupungilla on, että sähkölämmityksen käyttöä vältetään. ”Kiinteistöjen vesikiertoiset patterijärjestelmät ovat toimineet melko hyvin. Toki niissä on termostaatteja ja muita osia, joita joudutaan uusimaan ehkä 15–20 vuoden välein”, Launiainen kertoo. den parantaminen on yleensä kätevin tapa säästää energiaa peruskorjauskohteissa. ”Toki lämpöeristyksen tehostamisellakin on vaikutusta, mutta ilmanvaihto on keskeisin kysymys”, hän korostaa. ”Lisäksi koneellinen tulo/poisto -järjestelmä on hyvä ratkaisu asuintilojen sisäilmaston parantamiseksi. Valitettavasti suojelukohteissa on joskus pakko säilyttää alkuperäinen painovoi- Patterijärjestelmät on tasapainotettava Kerrostaloissa olisi tilausta käteville henkilöille, jotka osaavat hakea patterilämmitykselle sopivat säätökäyrät. ”Monesti käyrät ovat liian korkeita. Porrashuoneet ja muut tilat, joissa ei ole termostaattia, lämpiävät turhan päiten”, harmittelee Launiainen. ”Patterijärjestelmä tarvitsee tasapainotusta. Taloja ei pitäisi lämmittää kylmimpien huoneistojen mukaan.” mainen ilmanvaihto.” Peruskorjaushankkeissa on kiinnitettävä huomiota myös kustannustehokkuuteen. ATT:ssä selvitetään ennakolta, millaiset investoinnit ovat kannattavia. ”Tehokas lämmöntalteenottojärjestelmä säästää merkittävästi energiaa. Peruskorjauksen yhteydessä tehty investointi maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa”, Launiainen arvioi. ATT:n rakentamat vuokratalot omistaa Helsingin kaupungin asunnot, joka järjestää verkostojen tasapainotukset tarjouskil- Rautasakkaa kertyy lämpöpatteriverkkoihin pailujen perusteella. Vesikiertoisia lämmitysjärjestelmiä käytettäessä pu