mämpi patteria ympäröivä ilma lämpiää ja kevenee,
nousee ylöspäin, tilalle siirtyy kylmempää
ilmaa joka lämpiää. Huoneen
ilma siis alkaa
kiertää patterin
ympäri.
”Huoneen
tarvitsema kulloinenkin lämpömäärä riippuu luonnollisesti vallitsevasta ulkoilman lämpötilasta ja rakennuksen vaipan ominaisuuksista. Mikäli tätä lämpömäärää halutaan pienentää, on rakennuksen vaipan lämmönläpäisykykyä pienennettävä”, Huuhtanen huomauttaa ja lisää, että ilman vaihtuminen ei sinänsä sisällä säästöpotentiaalia – viihtyisyyden vuoksi ilmanvaihtoa tarvitaan –
mutta ilmamäärien säätäminen on useimmiten hyvinkin kannattavaa ja energiataloudellisena toimenpiteensä perusteltua
tarvettakaan – ainakaan lämpöjohtoverkostoissa, joissa jär-
tehdä ennen patteriverkoston säätötoimenpiteitä.
jestelmä antaa anteeksi paljon virheitä. Tarkkuuteen on kuiten-
Usein kuulee väittämän noin 5 % lämmityskulujen säästös-
kin hyvä pyrkiä ja parhaaseen tulokseen päästään kun patteri-
tä kutakin yhtä astetta matalampaa huonelämpötilaa kohden.
venttiileiden ja linjasäätöventtiilien asetus voidaan tehdä por-
Tämä väite perustuu pelkästään lämpöhäviöihin:
taattomasti tai ainakin niin että säätöalue on mahdollisimman
”Lämmityskauden ulkoilman keskilämpötila on meillä
laaja.
nollan asteen tiedoilla, joten huoneen lämmittäminen vain
19 °C:een 20 °C:n sijasta säästää 1/20 eli noin 5 % ener-
INHIMILLISTÄ LÄMPÖÄ Lämmitysjärjestelmää suunnitel-
giaa.”
taessa puhtaasti perinteisellä tavalla huoneitten oletetaan olevan tyhjiä – nykytrendi ottaa huomioon mm. auringon, valaisi-
TASKULASKIN KÄTEEN Huoneen lämpöhäviöt pyritään sel-
met, ihmiset, kojeet ja laitteet, jotka omalta osaltaan muokkaa-
vittämään suunnitteluvaiheessa laskennallisesti, ja näiden las-
vat tilan lämpöprofiilia.
kelmien perusteella tehdään tarkoituksenmukaisten pattereiden valinta ja selvitetään pattereiden tarvitsema kiertoveden
määrä.
”Ulkoilman lämpötilojen muutos pyritään kompensoimaan
muuttamalla pattereihin tulevan veden lämpötilaa, joten teoreettisesti tarkastellen pat ѕɥ