KITA 1/2011 | Page 20

Sukupolvivaihdos näkyy ja tuntuu hallituksissakin: suuret ikäluokat ja tee-se-itse-asenne on väistymässä, ja tilalle on tullut kolmikymppisiä, joille konsolipelit ovat tutumpia kuin salaojat. Haasteena taloyhtiöillä 2010-luvulla onkin saada hallituksiin nuorta väkeä, joka ajattelee käytännönläheisesti ja jolla aikaa ja halua panostaa taloyhtiön viihtyvyyteen. Jotta hallitukseen saataisiin mahdollisimman hyvät ja aktiiviset toimijat, hallituksen jäsenille on syytä maksaa myös asianmukainen palkkio – varsinkin isommissa taloyhtiöissä. Yhtiökokous uudistuu Yhtiökokous on tietenkin taloyhtiön korkein päätöksentekoelin, joka saa ajoittain eteensä koviakin pähkinöitä. Lain mukaan isoista hankinnoista/hankkeista päätetään yhtiökokouksessa, mutta laki ei ole tässä kohtaa aivan yksiselitteinen – miten suu- loyhtiöissä on tapana jakaa pöytäkirja kaikille osakkaille ko- ri asia on oltava kyseessä, ennen kuin se vaatii yhtiökokouk- kouksen jälkeen, mikä on vallan hyvä käytäntö. Laki ei tätä sen päätöksen? – Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voi pitää si- kuitenkaan edellytä. tä, että ”taloudelliselta merkitykseltään olennainen” on hanke, Lainmuutos on tuonut yhtiökokoukseen myös pientä ma- jonka kustannukset ovat noin 30 prosenttia yhtiön vuotuisesta chiavellimäistä lisämaustetta, sillä osakkaiden valtakirjoja ke- hoitovastiketulosta. Nyrkkisääntö ei kuitenkaan jokaiseen ta- räilemällä voi nyt saada määräysvallan kokouksessa. Miten paukseen sovi, sillä yhtiöt ovat erikokoisia. kummassa? Vanhaan tuttuun tapaan osakas voi antaa valta- Kaikki osakkaat eivät syystä tai toisesta pääse yhtiökoko- kirjan edustajalleen ja sama valtuutettu voi edustaa useampaa ukseen – ja tämän vuoksi on tuiki tärkeää, että yhtiökokouk- osakasta. Mutta siinä missä aiemmin äänileikkuri rajasi yhden sen päätöksistä tiedotetaan nopeasti ja ilman turhia koukeroi- valtuutetun äänimäärän enintään 20 prosenttiin annetuista ää- ta. Yhtiökokouksen pöytäkirjan tulee olla kaikkien nähtävillä nistä, nyt uskottu mies voi käyttää osakkeiden äänioikeuden viimeistään kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Monissa ta- täysimääräisesti. HANKESUUNNITTELULLA LÖYDETÄÄN PUTKIREMONTIN KIPUPISTEET JA OIKEAT RATKAISUT SELKEÄSTI VAIHEISTETTU ja viestitty putkiremontti on jokai- kä lvi-kalusteet ja varusteet. Tämän lisäksi on monesti järkevää sen taloyhtiön toiveissa putkiremonttiin ryhdyttäessä. ” Ennen nykyaikaistaa myös muuta talotekniikkaa (esim. sähkö-, anten- varsinaista hankesuunnittelua kannattaa tehdään tarvekartoi- ni-, tele- ja ilmanvaihtojärjestelmät). Hankesuunnittelun aika- tus, jossa selvitetään taloyhtiön kunnonseuranta, vesivahinko- na taloyhtiön asukkaille muodostuu käsitys siitä, millaisia vaih- historia, mahdolliset kuntoarviot ja kuntotutkimukset”, avaa A- toehtoja tehtävälle remontille on. Samalla selviää näiden eri Insinöörien korjausrakentamisen toimialapäällikkö Asko Saa- vaihtoehtojen kustannukset ja alustava aikatauluarvio. Hanke- rinen asiaa. suunnittelun lopputuotteena syntyy hankesuunnitelma, jonka pohjalta yhtiökokouksen on helpompi tehdä päätös valittavas- Hankesuunnittelulla kokonaiskäsitys remontin ta toteutustavasta. ”Kun alussa paneudutaan taloyhtiön tilan- laajuudesta teeseen ja käytetään aikaa suunnitteluun, säästetään toteutus- Taloyhtiöiden putkistosaneeraushanke lähtee liikkeelle tarpees- vaiheessa kustannuksia ja aikaa, ” kiteyttää Asko Saarinen lo- ta taata kiinteistöön toimivat vesi- ja viemärijärjestelmät. Vesi- puksi hankesuunnittelun etuja. ja viemärijärjestelmien saneerauksien yhteydessä on usein tarpeellista uusia märkätilojen pintarakenteet vesieristeineen se18 kita 1 / 2011 Lisätietoja: www.a-insinoorit.fi