Taivalkunnantien maalämpö vähentää hiilidioksidipäästöjä 714 000 kiloa
vuodessa aikaisempaan lämmitysjärjestelmään verrattuna. Samalla esimerkiksi pienhiukkaspäästöt vähenevät 92 kiloa vuosittain.
Lämpöremontin taloyhtiö rahoitti lähes yksinomaan lainarahalla. Kokonaiskustannukset olivat hieman yli 300 000 euroa, josta maalämpöjärjestelmän osuus oli noin kaksi kolmasosaa. Lämpöremontin yhteydessä oli järkevää saneerata myös osa putkistoista.
”Järjestelmän kustannusten arvioitu kuoletusaika on seitsemän vuotta. On
tietenkin muistettava, että kaukolämmön hinnat vaihtelevat jonkin verran eri
paikkakunnilla”, Mäkinen toteaa.
Suomalaista perheyrittäjyyttä
lähes 60 vuotta
Lattiarakenteen
tuuletusjärjestelmä
Näin ollen pitkällä tähtäimellä lämmityskustannuksissa säästetään varovaisestikin arvioiden vähintään puolet entiseen järjestelmään verrattuna.
Nokialla kerrostalojen järjestelmään asennettiin maalämmön lisäksi varajärjestelmäksi sähkökattila, josta saadaan lisälämpöä pakkaskaudella.
Maalämpöjärjestelmä on mitoitettu –29 °C pakkasille. Mäkinen huomauttaa, että Pirkanmaalla kuluva talvi on kylmin 23 vuoteen.
”Nyt voimme käytännössä saada selkeän kuvan siitä, miten uusi järjestelmä toimii ääriolosuhteissa”, Mäkinen iloitsee.
Alustavien laskelmien mukaan joulu-tammikuun –25 °C:n pakkasjaksollakin lämmön hinta on taloyhtiössä pysynyt kaukolämpöhintojen alapuolella,
vaikka varajärjestelmää eli sähköä onkin osittain jouduttu käyttämään.
Maalämpö vaihtoehtona kaikissa kiinteistöissä
Isännöitsijä Jarmo Mäkinen tutustui maalämpöön alunperin jo kolmisenkymmentä vuotta sitten, jolloin hänen ystävänsä asensi taloonsa maa- ja vesistölämpöä hyödyntävän lämmitysjärjestelmän.
”Myöhemmin olen isännöitsijänä usein pohtinut, että vastaava järjestelmä voisi soveltua hyvin myös kerrostaloihin. Nythän sellaisia on asennettu jo
taloyhtiöihin Suomessa.”
Taivalkunnantien taloyhtiö on kuitenkin tätä nykyä Suomen suurimpia
maalämpöön kytkettyjä kohteita.
”Tietoa maalämpöjärjestelmistä pitäisi lisätä koska maalämpö on asunto-osakeyhtiöille erittäin varteenotettava lämmitysvaihtoehto, myös kaukolämpöalueilla”, toteaa maalämpöjärjestelmiä toimittavan Green Heatin projektipäällikkö Mika Hytönen.
”Olen huomannut että isännöintitoimistoilla ja LVI suunnittelijoilla on osit-
Ilmanvaihtomaton toimintaperiaate
on hyvin yksinkertainen.
Ongelmalattia kapseloidaan
urallisen ilmanvaihtomaton alle,
joka alipaineistetaan koneellisesti
oman ilmatiiviin kanavoinnin
kautta, esim. kanavapuhaltimella.
Kostea ja/tai saastunut ilma
kirjaimellisesti imetään pois ja
johdetaan turvallisesti ulkoilmaan.
Järjestelmä on nopea ja helppo
asentaa, ja se nostaa olemassa
olevaa lattiapintaa vain 3 mm.
tain virheellisiä ennakkokäsityksiä maalämmön soveltuvuudesta asunto-osakeyhtiöihin, mikä saattaa johtua tiedon puutteesta.”
Käytännössä hankkeen toteutus lähtee käyntiin siten, että isännöitsijä
pyytää asiantuntijan paikalle tekemään lämpösuunnitelman, jonka jälkeen
taloyhtiölle järjestetään asiasta informaatiotilaisuus.
”GreenHeat tarjoaa myös konsultointipalvelua. Palvelu sisältää suunnittelun, kilpailutuks