KITA 1+2/2019 | Page 24

” Uudet osaamistarpeet myös muuttavat tilannetta nopeasti. Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen SKOL ry:stä toteaa, että pahin pula on LVI-, rakenne- ja pohjarakennustekniikan taitajista sekä korjausrakentamisen osaajista. Tutkintomäärät ylös! Digikärki tylsyy? SKOLin mukaan johtopäätös huolestuttavasta kehityksestä SKOLin selvityksen kanssa samoilla linjoilla on SKOLin on selvä: nykyisistä tutkintomääristä yliopistoissa ja ammatti­ ”emo-organisaatio” Teknologiateollisuus, jonka korkeakouluissa on pidettävä ”kynsin hampain” kiinni, ja tut- viimekeväisen raportin mukaan pelkästään digitalisaation, kintomääriä on hallitusti kasvatettava. Lisäksi resursseja suun- tekoälyn ja data-analytiikan osaajia tarvitaan tulevien nattava nykyistä paremmin kysynnän mukaisesti. neljän vuoden aikana noin 11  400. Osaajien saatavuus SKOLin keinovalikoimassa on muitakin työkaluja. Ensinnä- kin Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset opiskelijat tulee sitout- taa nykyistä paremmin suomalaisiin työpaikkoihin jo opiskelu- vaiheessa ja työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä. Samaten täydennys- ja muuntokoulutusta tulee lisätä, on kasvava haaste kaikenkokoisille yrityksille ja muodostaa uhan Suomen talouskasvulle. Teknologiateollisuuden ’9 ratkaisua Suomelle’ -raportissa arvioidaan henkilöstömäärän ja osaajatarpeen kasvavan kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla, koska yhdellä tutkinnolla ei välttämättä pärjää koko ikää. Työ- erityisesti pk-yrityksissä. Rekrytointitarpeesta 60 % kohdistuu voiman käyttöä, liikkuvuutta ja työvoimareservin hyödyntä- korkeakoulutettuihin ja 40 % ammatillisen tutkinnon mistä on niin ikään tehostettava. suorittaneisiin tai muuten ammattitaidon hankkineisiin. ”Jos ajatellaan vaikkapa energiatehokkuuslaskelmien tekoa, niin on selvää, että omia tietoja pitää päivittää jatku- Riveissä väljää vasti”, Helena Soimakallio toteaa, ja heittää palloa myös yri- Raportin mukaan koulutusjärjestelmä pystyy nykyisellään tyksille: alan toimijoiden pitää itsekin tunnistaa tilanne ja pitää tuottamaan teknologiateollisuuden korkeakoulutettujen huolta talon kompetensseista. osaaja­tarpeesta määrällisesti 70 % ja ammattiosaajien tar- peesta alle puolet. Uudet osaamistarpeet myös muuttavat Matematiikka tapetille Kouluissa tarvitaan myös ryhtiliike. Opetuksen ja tutkimuksen tilannetta ­nopeasti. Teknologiateollisuus arvioi, että tekniikan aloille laatua sekä toimijoiden yhteistyötä on parannettava ja opinto­ tarvitaan keskimäärin 9 200 uutta osaajaa vuodessa, joista sisältöjä ja -menetelmiä on uudistettava jatkuvasti. SKOLin 6  000 korkeakoulutettuja ja 3 200 ammatillisen koulutuksen haaveissa on lisäksi matematiikan ja teknisten alojen vetovoi- saaneita. Nyt vuosittain valmistuvista korkeakoulutetuista matyön tehostaminen jo yläasteelta alkaen, jotta pitkän mate- noin 4 300 hakeutuu teknologiateollisuuteen ja matiikan lukijoita saadaan lisää. ammatillisen koulutuksen saaneista 1 500. Vajetta on siis ”Oikeastaan matematiikasta pitäisi innostua jo ala- yhteensä 3  400 valmistuvaa joka vuosi, joka jakautuu asteella, jotta saadaan aikaiseksi sellainen jatkumo, joka kan- tasan korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen taa hyviin tuloksiin”, Soimakallio toteaa. kesken. n 24 kita   1–2 /  2019