KITA 1+2/2019 - Page 4

TALOYHTIÖN ODOTTAMATON RENESSANSSI? TALOT EIVÄT ole ikuisia. Elinkaarensa loppupään kiinteistöt voivat muodostua melkoiseksi riippa- kiveksi omistajilleen. Ei siis ihme, että asunto-osakeyhtiöitä voisi hyvinkin kiinnostaa vanhan asuin­ rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle – eli ns. ”purkava uusrakentaminen”. Käytännössä purkavalla uusrakentamisella tarkoitetaan sitä, että taloyhtiöt purkavat tai luovut- tavat isojen peruskorjausten ja -parannusten tarpeessa olevia rakennuksiaan ja tilalle rakennetaan enemmän uusia asuntoja ja muita huoneistoja. Tähän mennessä purkavan uusrakentamisen hank- keita ei kuitenkaan ole juuri toteutettu Suomessa, koska päätökseen on vaadittu kaikkien osakkaiden yksimielisyys. Tilanne saattaa olla muuttumassa. Hallitus ehdotti lokakuussa, että asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa rakennusten purkamisesta ja uusrakentamisesta helpotettaisiin. Kaavaillut asunto-osakeyhtiölain muutokset toisivat taloyhtiöille nykyistä enemmän toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja mittaviin peruskorjauksiin. Lisäksi ne turvaisivat kunkin osakkaan asumisen, asuntovarallisuuden arvon sekä yhtiön ja osakkaiden velkojien aseman. Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan uudistuksella halutaan vauhdittaa uusien asuntojen syn- tymistä. Ministeri Häkkänen katsoo, että muutos helpottaa etenkin kehittyvien kaupunkialueiden maankäyttö- ja asuntopolitiikkaa. ”Purkava uusrakentaminen mahdollistaa perinteiseen korjausraken- tamiseen verrattuna uudenlaisen asuntotuotannon sekä alueiden tehokkaamman käytön ja kehittämi- sen”, linjaa Häkkänen. Nykyisellään merkittävä osa Suomen kansallisvarallisuudesta on asuinrakennuksissa ja niiden kiinteistöissä. Vastaavasti asunto-osakeyhtiöissä on ”kiinni” noin puolet maamme asunnoista, ja näistä valtaosa on pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Ennusteiden mukaan kas- vualueille on odotettavissa reipasta väestönkasvua – ja samaan aikaan vanhojen taloyhtiöiden vuo- sittainen korjaustarve on miljardiluokkaa. Tässä tilanteessa voi olla viisautta luopua vanhasta ja väsyneestä ja panostaa uuteen ja toimivaan. VTT selvitti kolme vuotta sitten asunto-osakeyhtiöiden purkavan lisärakentamisen päätöksenteon helpottamisen vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan huonokuntoisten asunto-osakeyhtiöiden rakennusten purkaminen osoittautui ”joissakin tapauksissa” kannattavaksi vaihtoehdoksi. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi voi olla mielekästä purkaa vanhoja rakennuksia tehokkaamman ja asumistarpeiden kehitystä vastaavan rakentamisen tieltä. Hallituksen esityksen mukaan taloyhtiön yhtiökokous voisi päättää 4/5 määräenemmistöllä annetuista äänistä purkamisesta ja uusrakentamisesta, kun osakkaat saavat uudesta rakennuksesta huoneistot yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Osakehuoneiston hallintaoikeutta tai muita osak- kaiden oikeuksia tai velvollisuuksia yhtiössä ei muutettaisi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan lakiin uusia säännöksiä päätöksentekoa varten laadittavasta suun- nitelmasta ja sitä koskevasta riippumattoman asiantuntijan lausunnosta sekä niiden toimittamisesta osakkeenomistajille ja velkojille ennen yhtiökokousta. Mutta entä jos osakas ei halua osallistua moiseen hankkeeseen? – Tällöin hänellä olisi oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan. Lakiin ehdotetaan myös uusia säännök- siä vähemmistöosakkeiden lunastamisesta käypään hintaan. Lunastusoikeus olisi yli 90 prosenttia taloyhtiön osakkeista ja niiden tuottamista äänistä omistavalla osakkeenomistajalla silloin, kun perus- korjaaminen ei ole taloudellisesti eikä asuntojen käytettävyyden kannalta kannattavaa. Yhtiökokous voisi myös 4/5 määräenemmistöllä päättää yhtiön omistaman rakennuksen ja kiin- teistön luovuttamisesta sekä selvitystilasta siten, että yhtiön netto-omaisuus jaettaisiin saman tien osak- kaille. Tässä tilanteessa osakkaat saisivat rahoitusta esimerkiksi uuden huoneiston hankkimiseen jos- tain muualta. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely eduskunnassa oli tammikuussa 2019 ja se voisi mahdolli- sesti tulla voimaan vielä tänä vuonna. 1–2/2019 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 info@publico.com www.publico.com PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tom Appelroth TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert.jaakkola@publico.com puh. 020 162 2254 TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä ILMOITUSMYYNTI Jaakko Lätti jaakko.latti@publico.com puh. 020 162 2255 Petri Kokkonen petri.kokkonen@publico.com puh. 020 162 2202 TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu@jaicom.com TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Ari Mononen Esa Pesonen KANNEN KUVA 123RF PAINO PunaMusta Oy www.kita.fi ISSN 2341-8354 (painettu) ISSN 2341-8362 (verkkojulkaisu) @KITAlehti (Twitter) KITAlehti (facebook) kita@publico.com PETRI CHARPENTIER 4 kita   1–2 /  2019