KITA 1+2/2018 - Page 59

Vuoden 1995 jälkeen Suomessa ei enää ole käytetty asbestipitoisia rakennusmateriaaleja. Lisäksi rakennustöiden turvallisuusmääräykset on äskettäin noin 70–80 miljoonaa euroa. SAP:n jäsenyritysten osuus lii- kevaihdosta on Salmen arvion mukaan runsaat kaksi kolmas- osaa. uudistettu vastaamaan Euroopan Unionin rakennustyödirektii- vin mukaista käytäntöä. Muun muassa valtioneuvoston asetuk- Huolellisuutta urakointiin sessa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) käsitellään SAP laatii ajoittain myös uutta ohjeistusta asbesti- ja pöly­ korjausrakentamista ja siihen liittyvää purkutyötä suunnittelusta saneerausalalle. Hiljattain valmistui esimerkiksi puhtaus­ pölyntorjuntaan asti. mittauksia koskeva ohjeistus. ”Puhtausmittausraportti on tärkein asbestitöistä jäävä doku- Työmailla tarvitaan osaamista ja valvontaa mentti. Tulossa on myös uusia ohjeita kartoitukseen”, Salmi SAP:n jäsenistössä on monenlaisia asiantuntijoita, jotka esi- mainitsee. merkiksi tekevät asbesti- ja haitta-ainekartoituksia. ”Jäseninä on laboratorioita, kartoittajia, kouluttajia, puh- tausmittaajia, urakoitsijoita, suojaimien ja laitteiden myyjiä Koska alalla on erikokoisia yrityksiä, monet käytännöt vaihtelevat. Salmen mukaan pienillä yrityksillä hinnoittelu ei ole aina yhtä tarkkaa kuin isoilla toimijoilla. sekä valvovia asiantuntijoita”, Salmi luettelee. Varsinkin valvojia tarvitaan yhä enemmän, kun alan sää- dökset tiukkenevat. ”Liian halpa urakkahinta voi olla ongelma, koska silloin on tingittävä aina jostakin – ja liian usein tingitään työturvalli- suudesta”, hän pohtii. ”Alalla on nykyisin pulaa ammattilaisista, etenkin pätevistä työnjohtajista ja haitta-aineiden kartoittajista.” Vuosien mittaan alan työturvallisuus on kuitenkin yleisesti ottaen selvästi parantunut Suomessa. ”Kartoitus on saneerauksissa tärkein vaihe. Jos rakenteissa ”Alan sä