LEVEÄMMÄT HARTIAT REMPPAAN ?
LEVEÄMMÄT HARTIAT REMPPAAN ?
JOSKUS NAAPURITALOYHTIÖIDEN intressit ovat siinä määrin samansuuntaiset , että yhteinen urakka alkaa kiinnostaa . Tällöin puhutaan ryhmäkorjaushankkeesta eli itsenäisten asuntoosakeyhtiöiden yhteenliittymästä . Voimat yhdistämällä haetaan tehokkuutta , laatua ja kustannussäästöä , mutta toisaalta isossa projektissa on aina omat haasteensa .
Ryhmäkorjaukseen soveltuvat parhaiten rakennustavaltaan samantyyppiset ja samanikäiset , toisiaan lähellä olevat yhtiöt . Näitähän Suomessa toki riittää – esimerkiksi 1960-luvulta alkaen toteutetut , kasvukeskuksien tuntumaan nousseet suuret asuntoalueet ovat yksi mahdollisuus . Nämä aluerakentamisen hedelmät ovat järjestään putkikorjausiässä ja energiatehokkuuteenkin kohdistuu kasvavia paineita .
Putki- ja kylpyhuoneremonttien sekä energiatehokkuusremonttien lisäksi ryhmäkorjauksella voidaan hoitaa mm . julkisivu- , ikkuna- , katto- ja parvekeremontit tai vaikkapa yhteistilojen ja pihojen parantaminen .
Ryhmäkorjaushankkeissa kiinnostaa tietysti rahallinen säästö . Saatujen kokemusten mukaan ryhmäkorjaushankkeilla voidaan saavuttaa jopa yli 10 prosentin säästö verrattuna erillisiin korjaushankkeisiin . Säästöjä tulee esimerkiksi suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksissa , työmaiden käynnistämisessä sekä sarjatuotannon eduista korjausrakentamisessa .
Isommassa hankekokonaisuudessa on myös suuremmat määräalennukset . Urakoitsijoiden pirtaan isompi projekti sopii yleensä hyvin – riskit pienevät , yleiskulut vähenevät ja henkilöstö oppii työn aikana . Kaiken tämän pitäisi näkyä urakoiden hinnoittelussa .
Pienen taloyhtiön lähtiessä soitellen sotaan – eli ihan omaa remonttiprojektia vetämään – voivat suunnittelijat ja urakoitsija viedä taloyhtiön väkeä 6 – 0 . Taloyhtiöiden ääni tilaajana vahvistuu , kun rintamassa on useampi yhtiö . Korjaushankkeisiin saadaan yleensä hyvät tekijät , koska suunnittelijat ja urakoitsijat tapaavat pistää isompiin hankkeisiin parhaita osaajiaan .
Ryhmäkorjauksessa alueen remontit myös yleensä toteutuvat nopeammin kuin erillisinä hankkeina , jolloin alue on lyhyemmän aikaa työmaana . Hankkeiden läpimenoaikaa pystytään lyhentämään , kun eri vaiheet nivelletään paremmin toisiinsa . Lisäksi sarjatuotanto mahdollistaa esivalmisteiden ja muiden teollisten ratkaisujen tehokkaamman hyödyntämisen .
Ammattimainen ote voidaan ulottaa myös asukasviestintään , osakasmuutosten hallittuun toteuttamiseen ja muuhun asiakaspalveluun . Etenkin viestintä yskii monessa taloyhtiövetoisessa rempassa , mutta ryhmäkorjauksessa on yleensä toimiva sabluuna tähän .
Mikään remontti ei silti ole silkkaa Disneylandia . Ryhmäkorjaushankkeiden suurimpia haasteita ovat hankkeen eri osapuolten kykenemättömyys yhteistyöhön ja jopa suoranainen yhteistyöhaluttomuus . Jos yhteisten näkemysten kehittäminen ja tavoitteiden määrittely hankkeen alkuvaiheessa jää puutteelliseksi , kapulat rattaissa taatusti lisääntyvät matkan varrella . Kaikkien osapuolten hyväksyntä ja sitoutuminen hankkeeseen on ratkaisevan tärkeää lopputuloksen kannalta .
Ryhmäkorjaushanke ei myöskään ole vielä kovin tunnettu hankemuoto ja tietämättömyys tästä korjausmallista herättää sekä kysymyksiä että muutosvastarintaa . Taloyhtiön hallituksen edustajien ja isännöitsijän onkin tehtävä kotiläksynsä erittäin hyvin , jotta pihapiirin uutisankat saadaan ammuttua alas . Kytevään kapinaan vastataan parhaiten olemalla avoimia ja tiedottamalla mallista sekä hankkeen sisällöstä . Lisäksi roolit tulee saada selkeiksi heti startissa – ja niistä täytyy myös pitää kiinni .
Kiveksi kengässä saattaa muodostua sekin , että taloyhtiöiden korjaustarpeet voivat loppupeleissä olla hyvinkin erilaisia . Tämä ei sinänsä ole este ryhmäkorjaushankkeeseen ryhtymiselle , mutta kylläkin asettaa omat haasteensa hinnoittelulle ja urakkatarjouspyyntöjen laatimiselle . Myös yhteisten kustannusten jakaminen taloyhtiöiden kesken voi vaatia kylmäpäistä harkintaa .
1 – 2 / 2018
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tom Appelroth
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert . jaakkola @ publico . com puh . 020 162 2254
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI Jaakko Lätti jaakko . latti @ publico . com puh . 020 162 2255
TILAAJAPALVELU puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom . com
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Jarkko Böhm
KANNEN KUVA Liisa Hyvönen
PAINO PunaMusta Oy
www . kita . fi
ISSN 2341-8354 ( painettu ) ISSN 2341-8362 ( verkkojulkaisu )
@ KITAlehti ( Twitter ) KITAlehti ( facebook )
kita @ publico . com
PETRI CHARPENTIER
4 kita 1 – 2 / 2018