SISÄILMAONGELMAT
– MITÄ KAIKKIEN OLISI SYYTÄ
TIETÄÄ TAI AINAKIN TIEDOSTAA
Ota yhteyttä
Kai Saloseen
TEKSTI: KAI SALONEN, ASIANAJAJA, OSAKAS EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY
www. eversheds.fi
Kai Salonen toimii osakkaana Eversheds Asianajotoimistossa ja on erikoistunut kiinteistö- ja rakennusalan
sopimusoikeuteen ja oikeudenkäynteihin. Kai hoitaa myös asunto- ja kiinteistökauppoja sekä niihin liittyviä
riitoja. Hän on toiminut aiemmin lakimiehenä rakennusalalla, ja hänellä on vahva rakennustekninen
osaaminen sekä kokemusta rakentamisen tuotanto- ja työnjohtotehtävistä.
Oireiden ja ongelman selvittämisen syyt Tutkimukset tulee suorittaa tarkoituksen mukaisesti ja tarkoituk-
Sisäilmaongelmien selvittäminen lähtee yleensä liikkeelle siitä, sen mukaisessa laajuudessa.
että kohteessa oleskelevat saavat joko fyysisesti oireita tai teke-
Oikea korjaussuunnitelma saadaan laadittua tutkimus-
vät näkö- tai/ja hajuhavaintoja ongelmista. Toisinaan ongel- ten, materiaalinäytteiden sekä rakenteen selvittämisen perus-
mat havaitaan muiden tarkastusten tai saneeraustöiden yhtey teella. Korjaussuunnitelmaa laadittaessa tulee arvioida kor-
dessä. Työpaikoilla ongelmia aloitetaan selvittämään silloin, jauksen taloudellinen kannattavuus ja rakennuksen jäljellä
kun useampi ihminen on saanut fyysisiä oireita eikä oireiluun oleva käyttöikä. Rakennuksen omistajan päätöksenä on se,
ole muuta selittävää tekijää. kuinka laajasti korjaus tehdään, mutta esim. kiinteistökauppa-
riidoissa korjaussuunnitelman ja siihen perustuvan vaatimuk-
Kuka selvittää ongelmaa ja miten löytää sen lähtökohtana tulisi olla se, että vaatimuksen kohteena on
asiantuntija vain kauppaa rasittavan virheen korjaaminen. Tämä asia jää
Asiantuntijoilla on käytössä eri nimikkeitä, kuten rakennus toisinaan huomioimatta. Vaatimuksen esittämiseen liittyvän
terveysasiantuntija, sisäilma-asiantuntija ja terveystarkas- korjaussuunnitelman tulisi perustua vain vian korjaamiseen
taja. Asiantuntijoiden peruskoulutus- ja jatkokoulutustasoissa eikä rakennuksen peruskorjaukseen.
on eroja. Asiantuntijaa valittaessa kannattaa kysyä suosituk-
Asumisterveysasetuksen 20 § mukaan toimenpiderajan
sia sekä pyytää asiantuntijoilta referenssit, joita kannattaa ylittymisenä pidetään mm. aistinvaraisesti todettua mikrobi-
hyödyntää. Valinnassa kannattaa olla kriittinen. kasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa
taikka lämmöneristeessä tai muussa rakenteessa tai tilassa, jos
Rakennusfysiikan ymmärtäminen
sisätiloissa oleva voi sille altistua.
Rakennusten kosteusrasitukset tulevat rakennusten ulkoa, sisältä Asumisterveysasetuksen lähtökohtana on, että sisätilassa
sekä maaperästä. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmällä ja sen olevan tulee altistua rakenteissa oleville mikrobeille ennen kuin
ali- tai ylipaineisuudella on suuri vaikutus sisäilman laatuun. Ali- toimenpideraja ylittyy. Esim. jos rakenteessa ei ole ilmavuotoja
paineisuus vaikuttaa siihen, että rakennuksen sisälle pääsee kor- ja rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä on tasapainossa, toi-
vausilmaa paikoista, joista korvausilman ei ole tarkoitus tulla. menpideraja ei ylity sillä perusteella, että rakenteissa on mik-
Maaperässä on mikrobeja, joten jos korvausilmaa pääsee robeja. Uskallan väittää, että kaikista julkisivurakenteista löy-
sisäilmaan hallitsemattomasti alapohjarakenteiden kautta, on detään mikrobeja, mutta koska niitä ei kulkeudu sisäilmaan,
mahdollista, että sisäilmaan kulkeutuu tätä kautta mikrobeja. niiden osalta ei tarvitse tehdä toimenpiteitä. Toimenpiderajan
Rakennusfysiikkaa tulee ymmärtää, että rakennuksia voidaan
ylitys ja mikrobien kulkeutuminen sisäilmaan tulisi pystyä osoit-
tarkoituksenmukaisesti hoitaa, huoltaa, kunnossapitää ja kor- tamaan, jotta esim. kiinteistökauppaan liittyvä hinnanalennus-
jata. Esim. omatoimiset ilmanvaihtojärjestelmän muutokset voi- vaatimus menestyisi.
vat aiheuttaa sisäilmaongelmia ilman, että niitä on aiemmin ollut.
Sisäilmaongelman korjaaminen
Materiaalinäytteiden ottaminen ja korjaustarpeen Sisäilmaongelmien korjaaminen edellyttää hyvää korjaussuun-
arviointi sekä korjaussuunnitelma nitelmaa, onnistunutta korjaamista, korjauksenaikaista puhtaa-
Korjaussuunnitelman laatiminen edellyttää vaurion sijainnin sel- napitoa, korjauksen laadunvarmistusta sekä jälkiseurantaa. Kor-
vittämistä ja materiaalinäytteiden ottamista. Vaurioiden ja kor- jauksen onnistuminen edellyttää kokonaisuuden hallintaa, johon
jauksen laajuuden sekä korjaustavan selvittäminen tulee tehdä tarvitaan asiantuntijoita. Onnistunut korjaaminen takaa raken-
tarkasti. Myös rakennuksen todellinen rakenne tulee selvittää. nuksen kestävyyden ja arvon säilymisen. n
1–2 / 2018
kita 31