KITA 1+2/2018 | Page 25

nukseen tulee voimakas alipaine ja korvausilma haetaan Harvoin prioriteettilistan kärjessä vaikka lattianraosta. Silloin ainakin saadaan epäpuhtauksia Koulutuspäällikkö Ali Aaltonen Vallox Oy:stä katsoo, että var- hengitysilmaan, ellei muuten.” sinkin vanhoissa kerrostaloissa ilmanvaihto toimii usein varsin huonosti ja ilmanvaihtoremonteista sopiminen taloyhtiöissä on Moderni, koneellinen ilmanvaihto on kehittynyt pitkin hankalaa. askelin samalla kun trendit vievät meitä kohti älytaloja ja ”Jos esimerkiksi putkiremontti on ’pakko’ tehdä ensin, niin kaikkivoipaisia äppejä – mutta liika teknistyminen voi tar- koittaa, että kaikki kansalaiset eivät pysy kelkassa. Aholan rahat ovat luonnollisesti vähissä talossa. Vuokrataloissa asiat mukaan ilmanvaihtotuotteet voisivat olla nykyistä helpompia ovat selkeämpiä: niissä omistaja voi päättää, että talo laitetaan käyttää ja huoltaa. ”Toisaalta kuluttajat toivovat ’pomminvar- nyt energiatehokkaaseen kuntoon. ” moja’ tuotteita ja ohjeistuksia, joita voi olla vaikea antaa”, Aaltosen mukaan paikallisten viranomaisten rakennus- määräysten tulkinnat ovat tehneet kerrostalojen ilmanvaihto hän myöntää. saneerauksesta usein hankalaa ja sitä myötä kallista. ”Uusi ”Uskon kuitenkin, että moni valmistaja miettii näitä asioita ilmanvaihtoa koskeva asetus onneksi selkeyttää esimerkiksi ja kehittää helppokäyttöisempiä konsepteja.” ulospuhallusilman vientiä seinästä ulos”, hän lisää. .C Ammattilaisille tarvetta Julkisen rakentamisen puolella on vaarana, että järjestelmistä tulee niin suuria ja monimutkaisia, että niiden oikea käyttö ja myöhempi ylläpito voi osoittautua hankalaksi. Aaltonen ei usko, että tilanne korjautuisi pelkästään älypuhelimen sovellusta sormeilemalla, vaan kiinteistöstä pitäisi olla huolehtimassa sel- lainen henkilö, joka todella ymmärtää järjestelmän. Lisäksi sää- töpeltejä ja muuta automatiikkaa pitäisi testata säännöllisesti. ”Antureiden avulla on joissain tapauksissa mahdollisuus saada tietoa vikatilanteista, mutta tämä edellyttää, että arvoja seurataan automaattisesti ja hälytysrajat on määritelty oikein. Toki anturitkin vanhetessaan voivat vikaantua, joten järjestel- män ylläpitäjällä tulee olla ymmärrys sen toiminnasta.” Turhasta ilmanvaihdosta eroon Ilmanvaihtojärjestelmien energiankulutus on yksi aihepiiri, mistä peistä taitetaan säännöllisesti, mutta Aaltonen ei usko, että esi- merkiksi lämmön talteenoton hyötysuhteissa tapahtuu enää suu- ria parannuksia. ”Fysiikan lait tulevat vastaan ja nykyisetkin parhaan laitteet jäähdyttävät ulospuhallusilman niin kylmäksi, että järjestelmän suunnittelu ja asennus vaatii todella huolellisuutta. Kovilla pak- kasilla jäteilmakanavat ja -laitteet voivat jäätyä, mikäli niitä ei ole toteutettu oikein”, hän huomauttaa. Aaltosen mukaan tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että puhaltimien sähkönkulutus laskee merkittävästi, mutta puhallin energian kulutusta voidaan vielä pienentää hyvällä suun- nittelulla. ”Tämä merkitsee kuitenkin laitteiden ja kanavien koon kasvua ja tästä rakentajat eivät pidä. Yhden suuren ilmanvaihtojärjestelmän jakaminen useisiin pieniin, lyhentää yleensä kanavistoa, joten puhaltimet pääsevät helpommalla ja energiaa säästyy.” ”Suurin säästökohde on edelleen ”turhan” ilmanvaihdon eliminointi. Tarpeenmukainen ilmanvaihdon säätö tulee yleis- tymään ja tähän anturitekniikka antaa hyvät työkalut”, uskoo Aaltonen. ”Tässäkin on riski, että järjestelmistä tulee monimutkai- sia. Ilmanvaihdon jakaminen pienemmiksi yksiköiksi helpot- 1–2 / 2018 kita 25