KITA 1+2/2018 | Page 20

KOLUMNI

Lars Lundström Puheenjohtaja Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry ( SAO )

VALEUUTISEN SITKEÄ ELÄMÄ

VALEUUTINEN ON populistinen termi , jota en mielelläni käytä – mutta en keksi parempaakaan . Talojen käyttövesiputket on , ainakin 1900-luvulla , tehty pääsääntöisesti metallista joka on altis korroosiolle tai , kupariputkien osalta , pistesyöpymille . Niitä seurataan ja tutkitaan ja arvioidaan jäljellä olevaa käyttöikää . Joko pitää uusia vai vieläkö sitä kallista putkiremonttia , kaikkien mörköjen äitiä , voisi vähän lykätä .
Jo 1980-luvulla kehitettiin Sveitsissä menetelmä , jolla käyttövesiputkien vanheneminen voidaan pysäyttää ja kallis putkiremontti välttää . Putket hiekkapuhalletaan puhtaaksi ja pinnoitetaan elintarvikekelpoisella epoksialla . Epoksi eristää veden metallista ja pysäyttää vanhenemisprosessin , korroosion , pistesyöpymien kehittymisen ja messinkiliitosten ns . sinkkikadon . Menetelmää on käytetty Suomessakin jo yli kymmenen vuotta . Menetelmän käyttöön päätyneet taloyhtiöt ovat olleet tyytyväisiä . Työ on onnistunut , kulut ovat puolta pienemmät ja asukashaitta on lähes olematon .
No miksi menetelmän käyttö ei ole yleistynyt kulovalkean tavoin ? Käyttö lähti valveutuneista taloyhtiöstä . Alan vakiintuneet toimijat , varsinkin suunnittelijat , olivat ymmällään . Eihän siinä ole mitään suunnittelemista – ” senku vaan pinnoitetaan putket ”? No ei juuri olekaan . Siis kaventaa suunnittelijoiden leipää . Rakenteita rikkomaton linjasaneeraus ei myöskään
edellyttänyt rakennuslupaa – ainakaan aluksi . Maankäyttö- ja rakennuslaista löytyi kuitenkin kohta , § 125 kolmas momentti , joka edellyttää rakennusluvan hakemista ” jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin .” No ei ole – oli jo moneen kertaan tutkittu , että käytetty epoksi on elintarvikekelpoista . Mutta ainahan voi epäillä – vaatia tutkimaan lisää . Näin vaadittiin ensin Ruotsissa ja sitten Suomessa ja lopulta EU-tasolla , kunnes EU : n ylin elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA tammikuussa 2015 antoi puhtaat paperit . Asia uutisoitiin myös Suomen valtamediassa . Loppuun käsitelty ?
Vaan ei . Määrävälein nousee esiin tutkijoiden inhimillinen halu saada rahoitusta lisätutkimukselle . Ja nyt , joulukuussa 2017 , myös eräät ns . alan asiantuntijat antavat taas täysin perusteettomia arvioita , jotka uutisoidaan näyttävästi mm . Helsingin Sanomissa . Lonkalta heitetyt arviot ovat täysin ristiriidassa EU-tasolla vuosien työn tuloksena julkaistun lausuman kanssa . Mistä siis on kyse ? Asiantuntemattomuudesta vai tarkoitushakuisesta valeuutisesta ? Toivon , että asiasta keskustellaan laajemmin ja saadaan myös Suomeen yhteneväinen kanta – tapettua valeuutinen lopullisesti . Alan toimijat ovat sen osakkaille ja asukkaille velkaa . n
20 kita 1 – 2 / 2018